Kummipentujen ensitapaaminen
simssiliini valmistautui kissoineen "Tapaa kummipentusi" -tapahtumaan, jonka oli määrä alkaa pian hoitolan pihalla. Nick harjasi huolellisesti paksua haalistunutta turkkiaan pienellä sinisellä kammallaan. Kun kaikki takut oli saatu selvitettyä hän veti päälleen sinisen kauluspaitansa, jonka oli saanut muutama vuosi sitten isänpäivälahjaksi vaimoltaan Pialta. Lopuksi Nick otti vielä turkinkihartimen ja teki sillä itselleen "kampauksen". simssiliini ja Oili olivat yhdessä passittaneet Pontsun ja Quzin pesulle, sillä nämä kaksi olivat saaneet hygieniansa niin alas ettei pelkkä turkin harjaaminen saisi heitä puhtaaksi. Pontsu oli vakuutellut osaavansa käyttää kylppäriä ilman apua, joten kaksikko oli poistunut jonkin aikaa sitten huoneesta, mutta he palaisivat varmasti pian. simssiliini auttoi Oilia turkin harjaamisessa, sillä kissa oli juuri lakannut kyntensä sinisellä kynsilakalla eikä lakka ollut vielä täysin kuivunut. Harjauksen jälkeen Oili pyysi hoitajaansa vielä lisäämään turkinkiillotusainetta, ja tyttökissan lookin viimeisteli sininen sormus. "Kylläpä te olettekin nyt edustavina! Vielä kun ne kylpijät tulisivat niin pääsisimme lähtemään", simssiliini lausahti, ja kuin tilauksesta huoneen ovi narahti ja Quz säntäsi sisälle Pontsu kintereillään. "Muistitko rasvata Quzin polkuanturat?" Oili tiedusteli heti kumppaniltaan, joka pudisteli nolona päätään. Oili hymähti keltaisen kollin huonomuistisuudelle ja pyysi ympäri huonetta säntäilevää Quzia olemaan hetken aloillaan, jotta tassut saataisi rasvattua. Oili siveli myös pennun huulille rypäleentuoksuista huulirasvaa. "Onhan kaikilla mukana kuvat kummilapsistanne? Hyvä, sitten mentiin", simsiiliini yritti hoputtaa kissojaan, sillä he olivat jo muutaman minuutin aikataulusta myöhässä. "Miksi minä en saa omaa kummipentua?" Quz maukaisi pettyneesti porukan kävellessä hoitolan käytävää pitkin. "Olet vielä niin nuori, katsotaan asiaa sitten kun olet vanhempi", simssiliini selitti, mutta Quzia se ei paljon lohduttanut ja pentu saapuikin pihalle suu mutrullaan.
Hoitolarakennuksen pihalla olevan lammen ympärille oli kerääntynyt kymmeniä kissanpentuja, jotka katselivat uteliaina ympärilleen jännittyneinä tulevien kummiensa tapaamisesta. Nick, Oili ja Pontsu vertailivat tassuissaan olevia kuvia kummilapsistaan ja yrittivät paikantaa etsimänsä pennut katseellaan. "Hei, sinä taidat olla Minttu. Olen Pontsu, sinun kummisi", Pontsu löysi ensimmäisenä hänelle varatun kummipennun. Pentu hymyili söpösti ja halasi Pontsua tervehdykseksi. Pontsulle oli kuitenkin varattu toinenkin kummipentu, joten hänen olisi jatkettava etsintöjä, eikä mennyt aikaakaan kun hän oli löytänyt toisenkin kummityttönsä. "Onpa mukava tavata sinut, Alexandra", Pontsu tervehti kellertävää kissanpentua. "Sano vaan Alexy", pentu vastasi reippaasti takaisin. Pontsu nosti molemmat puolivuotiaat pennut reppuselkään ja palasi simssiliinin ja Quzin luokse. simssiliini kyykistyi heti tervehtimään vauvoja, mutta Quz käänsi näille selkänsä. Häntä ärsytti, sillä aiemmin Quz oli ollut ainoa joka sai ratsastaa isän reppuselässä, mutta nyt hänen paikkansa olivat omineet jotkut ihan ventovieraat kakarat... Myös Nick saapui kummilapsensa Ruun kanssa pian takaisin. Turkinväriltään musta Ruu oli hieman vanhempi kuin Pontsun kummitytöt, ja pentu jaksoi kävellä hyvin omin jaloin. Quz ei suhtautunut yhtään paremmin tähänkään pentuun ja mulkaisi Ruuhun päin vihaisesti. Ele ei jäänyt Ruulta huomaamatta, ja Quzin yllätykseksi pienempi pentu vastasi tälle näyttämällä kieltä. Ruu hihitteli Quzin hämmentyneelle ilmeelle, toinen ei selvästi ollut osannut odottaa tällaista vastareaktiota. Oili oli kierrellyt jo hyvän tovin pentujen seassa, mutta hän ei ollut onnistunut paikantamaan kummilastaan mistään. Oili oli jo aikeissa palata muiden luokse tyhjin tassuin, mutta samassa hän huomasi pienen oranssinkellertävän pennun käpertyneenä lammen rannalla olevan kiven päälle päivänokosille. Oili lähestyi pentua hiljaa ja herätti tämän varovasti jottei pikkuinen säikähtäisi ja kierähtäisi vahingossa lampeen. "Oletko sinä minun kummini?" pentu kysyi ja kosketti nenänpäällään Oilin viiksiä uteliaana. "Riippuu siitä onko nimesi Capuzino", Oili sanoi. "Juu, sehän minä olen. Voit kutsua minua lyhyemmin Capiksi", pentu hymyili. Kun kaikki olivat löytäneet kummilapsensa päätti simssiliinin porukka suunnata takaisin sisälle. Oili katsoi hieman haikeasti miten monta pentua ulos jäikään vielä ilman kummeja. Olisiko hänenkin pitänyt Pontsun tapaan ryhtyä useamman pennun kummiksi?
simssiliini päätti johdattaa kissaporukan takaisin huoneeseensa, sillä se olisi sopivan rauhallinen ympäristö tutustumiselle. Kukin kissa alkoi heti keksiä viihdykettä omille kummilapsilleen. Nick meni ensimmäiseksi hakemaan herkkukätköstään kisukakun, jonka hän jakoi Ruun kanssa puoliksi (okei, Nick saattoi tehdä omasta palastaan himpun verran suuremman). Ruu osoittautui kaikkien yllätykseksi jopa Nickia suuremmaksi herkkusuuksi, sillä pieni pentu ehti ahtaa valtavan kakkupalan suuhunsa nopeammin kuin Nick! "Me tulemme loistavasti toimeen, sillä tykkäämme kumpikin syömisestä", Nick huudahti innoissaan ja taputti kakkukerman tahmaisella tassullaan Ruun päälakea. "Varo vähän Nick, nyt sinä sotket", simssiliini huomasi tilanteen ja riensi pyyhkimään kermaa pennun päältä. "Ei minua haittaa. Tänään on muutenkin adoptiolaisten kylpypäivä, joten puhdistun silloin", Ruu vastasi huolettomasti. Oili yritti etsiä jotakin kivaa lelua Capin viihdykkeeksi, ja lopulta kisu päätyi kumoamaan koko henkilökohtaisten tavaroidensa laatikon lattialle. Cap seurasi kiinnostuneena lattialla pyörivä kynsilakkapurkkeja, mutta hajuvesipullo vei lopulta pennun huomion. "Mitä sinä..! Ei sitä saa syödä", Oili parahti huomattuaan miten Cap suihkutti hajuvettä suuhunsa. Pentu alkoi yskiä tuskainen ilme kasvoillaan, sillä hajuvesi ei taatusti jättänyt hyvää makua kielelle. "Apua apua, pitääkö meidän viedä Cap vatsahuuhteluun Eläinlääkäriin?!" Oili panikoi. "Jos ihan vaan mennään huuhtelemaan Capin suuta vedellä, ehkä tämä ei mitään eläinlääkärikäyntiä sentään vaadi", simssiliini rauhoitteli Oilia ja nappasi Capin syliinsä viedäkseen tämän keittiöön juomaan vettä. Oili seurasi simssiliiniä pääpainuksissa. Kummipentu oli ollut hänen seurassaan viitisen minuuttia ja heti Oili oli mokannut vastuutehtävässään... Keittiöön päästyään simssiliini laski Capin tiskipöydälle ja kaatoi hanasta vettä kämmenelleen kehottaen Capia huuhtelemaan suunsa. Oili oli yhä hieman peloissaan Capin voinnista, sillä ei olisi ensimmäinen kerta kun Oilin kosmetiikkatuotteet olisivat saaneet jonkun sairaalakuntoon. Oili irvisti muistellessaan miten oli järjämässään tyttöjen ilta -tapahtumassa tarjonnut omenalle allergiselle Viiville omenakasvorasvan, mikä oli aiheuttanut niin pahan reaktion että Viivi piti kiidättää Eläinlääkäriin. Oili huokaisi helpotuksesta kun Cap ilmoitti suun huuhtelun vieneen lopulta pahan maun pois. "Anteeksi Oili, en olisi saanut syödä mitään kysymättä lupaa. Minä vain ajattelin... kun elämäntavoitteeni on maistaa kahta ennustuskojun litkua, niin toivoin että siinä jännässä pullossa olisi ollut jotain semmoista", Cap selitti aiempaa käytöstään. "Älä huoli, saat varmasti elämäntavoitteesi toteutettua jonakin päivänä", Oili kannusti ja halasi pentua ollessaan huojentunut siitä että kaikki oli päättynyt hyvin.
Pontsu tuntui olevan ainut joka ei säätänyt kummilastensa kanssa, vaikka hänellä oli valvottavaa oikein kaksin kappalein. Minttu ja Alexy tulivat hyvin toimeen, ja tytöt leikkivät sulassa sovussa Pontsun pehmoleluilla. Pontsulle oli kertynyt menneistä pääsiäistapatumista monta erilaista tipulelua, ja pennut leikkivät olevansa kanaemoja jotka ensin hautoivat munia ja hoivasivat sitten munista kuoriutuneita poikasiaan. Pontsukin sai roolin leikissä: hänestä tehtiin virallinen hautoja, sillä Pontsun ison mahan alle mahtui monta lelua kerralla. Pontsu seurasi hautomisen ohessa kummipentujensa leikkejä hymyillen, sillä pennut olivat varsin hulvattomia matkiessaan kanan kotkotusta ja heilutellessa tassujaan kuvitteellisina siipinä. "Voin lahjoittaa teille yhden tipulelun niin voitte sitten jatkaa leikkiä adoptiossakin", Pontsu lupasi saaden Alexyn ja Mintun silmät kimmeltämään ilosta. "Ihanaa, kiitos!" Alexy huudahti ja halasi Pontsua. "Onpa kivaa! Onhan meillä adoptiossa leluja, mutta ne on aika usein varattu kun pentuja on niin paljon", Minttu kertoi. Tytöt jatkoivat edelleen leikkiä, mutta Pontsu alkoi ihmetellä minne Quz oli mennyt. Lopulta hän huomasi pennun kiivenneen ikkunalaudalle ämpän kuulokkeet korvissaan. Pontsu pyysi suupesureissulta palannutta simssiliiniä valvomaan kummilastensa leikkejä mennäkseen Quzin juttusille. Pontsu ihmetteli mikä poikaa oikein vaivasi, sillä hän oli odottanut Quzin tulevan mielellään mukaan leikkeihin kummipentujen kanssa. Pontsu loikkasi Quzin viereen ja kiskaisi toisen kuulokkeen pois tämän korvasta. "Hei, minä kuuntelin sitä", Quz ärähti ja riuhtaisi kuulokkeen takaisin. "Mitä sinä täällä yksinäsi murjotat? Tulisit leikkimään pentujen kanssa. "En tahdo. Ne on jotain vauvoja jotka ei osaa leikkiä mitään kiinnostavaa. Menen mieluummin katsomaan ystäviäni Moccaa ja Aamua", Quz tiedotti ja laskeutui sulavasti ikkunalaudalta. Pontsu ei ehtinyt sanoa enää mitään kun Quz oli jo poistunut paikalta ovet paukkuen. Pontsu palasi kummityttöjensä luokse pohdiskellen poikansa käytöstä. Quzin mieltä painoi selvästi jokin, mutta Pontsu ei ymmärtänyt mikä oli saanut pojan pahalle päälle.
Quz kiiti käytävää pitkin kohti Nooran huonetta. Hän meinasi aluksi kulkea harhaan, sillä Noora kissoineen oli vastikään vaihtanut huonetta. Aamu saapui avaamaan oven, ja ystävykset tervehtivät toisiaan. "Mocca, Quz tuli kylään", Aamu tiedotti yrittäen saada läksykirjojensa parissa pakertavan kissan pitämään pienen tauon. "Joojoo, malta hetki kun viimeistelen nämä matikantehtävät", Mocca murahti ja yritti hätistää häiriköt heittämällä heitä pyyhekumilla. "Mocca on tommoinen ylitunnollinen opiskelija", Aamu hymähti. "Onko siellä koulussa kivaa?" Quz kysyi kiinnostuneena. "Ihan ok, jos ei lasketa läksyjä, kokeita ja ärsyttäviä opettajia", Aamu naurahti. Vihdoin Mocca sulki matematiikan vihkonsa ja hyppäsi alas työpöydältään. "Onpa kivaa olla teidän kanssa. Karkasin kotoa kun vanhemmat ja ukki leikkivät vauvakissojen kanssa. Se on osa jotakin typerää kummitapahtumaa", Quz kertoi. "Mekin päätettiin ottaa kummipennut", Aamu lausahti väliin saaden Quzin hiljaiseksi. "Olimme koulussa aamulla joten emme ehtineet silloin järjestettyyn ensitapaamiseen, mutta suunnittelin vieväni kummipentuni jäätelölle tänään iltapäivällä", Mocca kertoi, ja Aamu alkoi puolestaan selittää omia suunnitelmiaan kummiaan varten. "Aijaa... No, ehdimme leikkiä ennen sitä. Mentäisikö ulos hyppäämään ruutua?" Quz ehdotti. "Vai ruutuhyppelyä, eikö se ole vähän lapsellinen leikki? Jutellaan mieluummin pojista" Aamu ehdotti ja vilkuili huoneen toisessa päädyssä olevaa Gakua posket hellästi punoittaen. Mocca alkoi kikattaa ja tähyili puolestaan Ricon suuntaan. Lopulta Quz päätyi lähtemään, sillä tyttökissoja kiinnostanut puheenaihe ei tuntunut hänestä kovin mukavalta. Mocca ja Aamu olivat kasvaneet paljon sitten viime näkemän, ja heitä kiinnosti selvästi aivan erilaiset asiat kuin nuorempaa Quzia. Eniten Quzia ärsytti tilanteessa se, että äskeinen leikkiehdotuksen torjuminen tuntui olevan kuin karman kosto siitä, että hän oli itse aiemmin vähätellyt kummipentuja näiden iän perusteella.
Quz palasi huoneeseensa ja säntäsi suoraa päätä sängyn alle mököttämään. Quz seurasi miten muut olivat kummipentujen kanssa muodostaneet piirin ja leikkivät erilaisia yhteisleikkejä. Touhu näytti itse asiassa ihan hauskalta, mutta Quz ei halunnut niellä ylpeyttään osallistuakseen mukaan, ja pentu pysyttelikin sängyn alla siihen asti että muut hyvästelivät kummilapsensa. Nick lähti viemään kummipentuja takaisin adoptioon, sillä hän aikoi vierailla samalla Pian luona. Oili ja Pontsu astelivat puolestaan kuin yhteisestä sopimuksesta sängyn luokse ja pyysivät Quzia tulemaan esiin. Pentu ryömi pois sängyn alta hieman vastahakoisesti, sillä hän arvasi vanhempien pitävän hänelle saarnan. Valittamisen sijaan Quz huomasi kuitenkin huolestuneet ilmeet vanhempien kasvoilla, ja Pontsu kysyikin heti mikä pojan mieltä painoi. "No kun... Minä ehkä koin kummipennut vähän uhkaksi itselleni. Aiemmin te olette pitäneet huolta minusta, mutta nyt te leikitte vain joidenkin tuntemattomien pentujen kanssa", Quz avautui. "Voi sinua, välitämme tietenkin sinusta edelleen todella paljon", Oili huomautti ja halasi pentua. Normaalisti Quzilla oli tapana rimpuilla irti tälläisista huomionosoitushaleista, mutta tällä kertaa pentu suostui olemaan halattavana. "Adoptiossa on kymmeniä kissoja, jotka eivät ole yhtä etuoikeutettuja kuin me. Monet on hylätty nuorella iällä, eikä heillä ole omaa hoitajaa. Ryhtymällä kummiksi haluamme tuoda iloa näiden pienten kissojen elämään. Vaikka meillä onkin nyt kummilapsi ei se tarkoita ettemmekö rakastaisi sinua", Pontsu selitti. "Onpa kurjaa, minä en tiennytkään tuota. Anteeksi että käyttäydyin typerästi. Ehkä voisin lahjoittaa joitakin vanhoja lelujani adoption pentujen iloksi", Quz suunnitteli. Pontsu ja Oili katsahtivat toisiaan tyytyväisinä. Heidän pojallaan oli selvästi moraali kohdallaan. "Onko kellään nälkä?" simssiliini huhuili huoneen toisesta päästä. Ruokakutsu sai kaikkien tassuihin liikettä, ja nälkäinen Quz iski heti hampaansa simssiliinin hänelle ojentamaan hyytelöannokseen. "Nick saa hepulin jos kuulee että järjestit ruokahetken hänen poissaollessaan", Pontsu naureskeli mutustaessaan banaanikakun palastaan. "Nick söi jo Ruun kanssa sen kakkunsa, en halua että raukka lihoaa niin kuin isänsä. Ettehän kerro hänelle tästä salaisesta ruokahetkestä?" simssiliini painotti kissojaan olevaan vaiti. "Voit luottaa meihin", Oili lupasi ennen kuin hotkaisi lautasellaan olevat hedelmäkakun rippeet suuhunsa.
Nickin mielipide päivästä: "Kummipentuni Ruu on aivan mahtava, sillä hän arvostaa ruokaa niin kuin minäkin! Meiltä ei taatusti lopu yhteinen tekeminen niin kauan kun ruokaa riittää!"
Oilin mielipide päivästä: "Puuh, ehdin jo pelästyä että Cap raisi jonkin myrkytyksen juomastaan hajuvedestäni, mutta onneksi kaikki päättyi hyvin. Voisin ehkä auttaa Capia hänen elämäntavoitteensa kanssa, mutta vasta sitten kun hän on vähän vanhempi."
Pontsun mielipide päivästä: "Minttu ja Alexy ovat ihania tyttöjä! Oli hyvä idea ottaa kaksi kummipentua, sillä he viihdyttävät toisiaan ja minä ehdin tarvittaessa ottaa vaikka pienet päivätorkut *haukotus*."
Quzin mielipide päivästä: "En aluksi ollut innoissani kummipennuista, mutta ehkä opin sietämään heitä. Ymmärrän kuitenkin nyt, ettei heidän elämänsä niin helppoa, joten yritän olla heille jatkossa kiltimpi."
Hoitolarakennuksen pihalla olevan lammen ympärille oli kerääntynyt kymmeniä kissanpentuja, jotka katselivat uteliaina ympärilleen jännittyneinä tulevien kummiensa tapaamisesta. Nick, Oili ja Pontsu vertailivat tassuissaan olevia kuvia kummilapsistaan ja yrittivät paikantaa etsimänsä pennut katseellaan. "Hei, sinä taidat olla Minttu. Olen Pontsu, sinun kummisi", Pontsu löysi ensimmäisenä hänelle varatun kummipennun. Pentu hymyili söpösti ja halasi Pontsua tervehdykseksi. Pontsulle oli kuitenkin varattu toinenkin kummipentu, joten hänen olisi jatkettava etsintöjä, eikä mennyt aikaakaan kun hän oli löytänyt toisenkin kummityttönsä. "Onpa mukava tavata sinut, Alexandra", Pontsu tervehti kellertävää kissanpentua. "Sano vaan Alexy", pentu vastasi reippaasti takaisin. Pontsu nosti molemmat puolivuotiaat pennut reppuselkään ja palasi simssiliinin ja Quzin luokse. simssiliini kyykistyi heti tervehtimään vauvoja, mutta Quz käänsi näille selkänsä. Häntä ärsytti, sillä aiemmin Quz oli ollut ainoa joka sai ratsastaa isän reppuselässä, mutta nyt hänen paikkansa olivat omineet jotkut ihan ventovieraat kakarat... Myös Nick saapui kummilapsensa Ruun kanssa pian takaisin. Turkinväriltään musta Ruu oli hieman vanhempi kuin Pontsun kummitytöt, ja pentu jaksoi kävellä hyvin omin jaloin. Quz ei suhtautunut yhtään paremmin tähänkään pentuun ja mulkaisi Ruuhun päin vihaisesti. Ele ei jäänyt Ruulta huomaamatta, ja Quzin yllätykseksi pienempi pentu vastasi tälle näyttämällä kieltä. Ruu hihitteli Quzin hämmentyneelle ilmeelle, toinen ei selvästi ollut osannut odottaa tällaista vastareaktiota. Oili oli kierrellyt jo hyvän tovin pentujen seassa, mutta hän ei ollut onnistunut paikantamaan kummilastaan mistään. Oili oli jo aikeissa palata muiden luokse tyhjin tassuin, mutta samassa hän huomasi pienen oranssinkellertävän pennun käpertyneenä lammen rannalla olevan kiven päälle päivänokosille. Oili lähestyi pentua hiljaa ja herätti tämän varovasti jottei pikkuinen säikähtäisi ja kierähtäisi vahingossa lampeen. "Oletko sinä minun kummini?" pentu kysyi ja kosketti nenänpäällään Oilin viiksiä uteliaana. "Riippuu siitä onko nimesi Capuzino", Oili sanoi. "Juu, sehän minä olen. Voit kutsua minua lyhyemmin Capiksi", pentu hymyili. Kun kaikki olivat löytäneet kummilapsensa päätti simssiliinin porukka suunnata takaisin sisälle. Oili katsoi hieman haikeasti miten monta pentua ulos jäikään vielä ilman kummeja. Olisiko hänenkin pitänyt Pontsun tapaan ryhtyä useamman pennun kummiksi?
simssiliini päätti johdattaa kissaporukan takaisin huoneeseensa, sillä se olisi sopivan rauhallinen ympäristö tutustumiselle. Kukin kissa alkoi heti keksiä viihdykettä omille kummilapsilleen. Nick meni ensimmäiseksi hakemaan herkkukätköstään kisukakun, jonka hän jakoi Ruun kanssa puoliksi (okei, Nick saattoi tehdä omasta palastaan himpun verran suuremman). Ruu osoittautui kaikkien yllätykseksi jopa Nickia suuremmaksi herkkusuuksi, sillä pieni pentu ehti ahtaa valtavan kakkupalan suuhunsa nopeammin kuin Nick! "Me tulemme loistavasti toimeen, sillä tykkäämme kumpikin syömisestä", Nick huudahti innoissaan ja taputti kakkukerman tahmaisella tassullaan Ruun päälakea. "Varo vähän Nick, nyt sinä sotket", simssiliini huomasi tilanteen ja riensi pyyhkimään kermaa pennun päältä. "Ei minua haittaa. Tänään on muutenkin adoptiolaisten kylpypäivä, joten puhdistun silloin", Ruu vastasi huolettomasti. Oili yritti etsiä jotakin kivaa lelua Capin viihdykkeeksi, ja lopulta kisu päätyi kumoamaan koko henkilökohtaisten tavaroidensa laatikon lattialle. Cap seurasi kiinnostuneena lattialla pyörivä kynsilakkapurkkeja, mutta hajuvesipullo vei lopulta pennun huomion. "Mitä sinä..! Ei sitä saa syödä", Oili parahti huomattuaan miten Cap suihkutti hajuvettä suuhunsa. Pentu alkoi yskiä tuskainen ilme kasvoillaan, sillä hajuvesi ei taatusti jättänyt hyvää makua kielelle. "Apua apua, pitääkö meidän viedä Cap vatsahuuhteluun Eläinlääkäriin?!" Oili panikoi. "Jos ihan vaan mennään huuhtelemaan Capin suuta vedellä, ehkä tämä ei mitään eläinlääkärikäyntiä sentään vaadi", simssiliini rauhoitteli Oilia ja nappasi Capin syliinsä viedäkseen tämän keittiöön juomaan vettä. Oili seurasi simssiliiniä pääpainuksissa. Kummipentu oli ollut hänen seurassaan viitisen minuuttia ja heti Oili oli mokannut vastuutehtävässään... Keittiöön päästyään simssiliini laski Capin tiskipöydälle ja kaatoi hanasta vettä kämmenelleen kehottaen Capia huuhtelemaan suunsa. Oili oli yhä hieman peloissaan Capin voinnista, sillä ei olisi ensimmäinen kerta kun Oilin kosmetiikkatuotteet olisivat saaneet jonkun sairaalakuntoon. Oili irvisti muistellessaan miten oli järjämässään tyttöjen ilta -tapahtumassa tarjonnut omenalle allergiselle Viiville omenakasvorasvan, mikä oli aiheuttanut niin pahan reaktion että Viivi piti kiidättää Eläinlääkäriin. Oili huokaisi helpotuksesta kun Cap ilmoitti suun huuhtelun vieneen lopulta pahan maun pois. "Anteeksi Oili, en olisi saanut syödä mitään kysymättä lupaa. Minä vain ajattelin... kun elämäntavoitteeni on maistaa kahta ennustuskojun litkua, niin toivoin että siinä jännässä pullossa olisi ollut jotain semmoista", Cap selitti aiempaa käytöstään. "Älä huoli, saat varmasti elämäntavoitteesi toteutettua jonakin päivänä", Oili kannusti ja halasi pentua ollessaan huojentunut siitä että kaikki oli päättynyt hyvin.
Pontsu tuntui olevan ainut joka ei säätänyt kummilastensa kanssa, vaikka hänellä oli valvottavaa oikein kaksin kappalein. Minttu ja Alexy tulivat hyvin toimeen, ja tytöt leikkivät sulassa sovussa Pontsun pehmoleluilla. Pontsulle oli kertynyt menneistä pääsiäistapatumista monta erilaista tipulelua, ja pennut leikkivät olevansa kanaemoja jotka ensin hautoivat munia ja hoivasivat sitten munista kuoriutuneita poikasiaan. Pontsukin sai roolin leikissä: hänestä tehtiin virallinen hautoja, sillä Pontsun ison mahan alle mahtui monta lelua kerralla. Pontsu seurasi hautomisen ohessa kummipentujensa leikkejä hymyillen, sillä pennut olivat varsin hulvattomia matkiessaan kanan kotkotusta ja heilutellessa tassujaan kuvitteellisina siipinä. "Voin lahjoittaa teille yhden tipulelun niin voitte sitten jatkaa leikkiä adoptiossakin", Pontsu lupasi saaden Alexyn ja Mintun silmät kimmeltämään ilosta. "Ihanaa, kiitos!" Alexy huudahti ja halasi Pontsua. "Onpa kivaa! Onhan meillä adoptiossa leluja, mutta ne on aika usein varattu kun pentuja on niin paljon", Minttu kertoi. Tytöt jatkoivat edelleen leikkiä, mutta Pontsu alkoi ihmetellä minne Quz oli mennyt. Lopulta hän huomasi pennun kiivenneen ikkunalaudalle ämpän kuulokkeet korvissaan. Pontsu pyysi suupesureissulta palannutta simssiliiniä valvomaan kummilastensa leikkejä mennäkseen Quzin juttusille. Pontsu ihmetteli mikä poikaa oikein vaivasi, sillä hän oli odottanut Quzin tulevan mielellään mukaan leikkeihin kummipentujen kanssa. Pontsu loikkasi Quzin viereen ja kiskaisi toisen kuulokkeen pois tämän korvasta. "Hei, minä kuuntelin sitä", Quz ärähti ja riuhtaisi kuulokkeen takaisin. "Mitä sinä täällä yksinäsi murjotat? Tulisit leikkimään pentujen kanssa. "En tahdo. Ne on jotain vauvoja jotka ei osaa leikkiä mitään kiinnostavaa. Menen mieluummin katsomaan ystäviäni Moccaa ja Aamua", Quz tiedotti ja laskeutui sulavasti ikkunalaudalta. Pontsu ei ehtinyt sanoa enää mitään kun Quz oli jo poistunut paikalta ovet paukkuen. Pontsu palasi kummityttöjensä luokse pohdiskellen poikansa käytöstä. Quzin mieltä painoi selvästi jokin, mutta Pontsu ei ymmärtänyt mikä oli saanut pojan pahalle päälle.
Quz kiiti käytävää pitkin kohti Nooran huonetta. Hän meinasi aluksi kulkea harhaan, sillä Noora kissoineen oli vastikään vaihtanut huonetta. Aamu saapui avaamaan oven, ja ystävykset tervehtivät toisiaan. "Mocca, Quz tuli kylään", Aamu tiedotti yrittäen saada läksykirjojensa parissa pakertavan kissan pitämään pienen tauon. "Joojoo, malta hetki kun viimeistelen nämä matikantehtävät", Mocca murahti ja yritti hätistää häiriköt heittämällä heitä pyyhekumilla. "Mocca on tommoinen ylitunnollinen opiskelija", Aamu hymähti. "Onko siellä koulussa kivaa?" Quz kysyi kiinnostuneena. "Ihan ok, jos ei lasketa läksyjä, kokeita ja ärsyttäviä opettajia", Aamu naurahti. Vihdoin Mocca sulki matematiikan vihkonsa ja hyppäsi alas työpöydältään. "Onpa kivaa olla teidän kanssa. Karkasin kotoa kun vanhemmat ja ukki leikkivät vauvakissojen kanssa. Se on osa jotakin typerää kummitapahtumaa", Quz kertoi. "Mekin päätettiin ottaa kummipennut", Aamu lausahti väliin saaden Quzin hiljaiseksi. "Olimme koulussa aamulla joten emme ehtineet silloin järjestettyyn ensitapaamiseen, mutta suunnittelin vieväni kummipentuni jäätelölle tänään iltapäivällä", Mocca kertoi, ja Aamu alkoi puolestaan selittää omia suunnitelmiaan kummiaan varten. "Aijaa... No, ehdimme leikkiä ennen sitä. Mentäisikö ulos hyppäämään ruutua?" Quz ehdotti. "Vai ruutuhyppelyä, eikö se ole vähän lapsellinen leikki? Jutellaan mieluummin pojista" Aamu ehdotti ja vilkuili huoneen toisessa päädyssä olevaa Gakua posket hellästi punoittaen. Mocca alkoi kikattaa ja tähyili puolestaan Ricon suuntaan. Lopulta Quz päätyi lähtemään, sillä tyttökissoja kiinnostanut puheenaihe ei tuntunut hänestä kovin mukavalta. Mocca ja Aamu olivat kasvaneet paljon sitten viime näkemän, ja heitä kiinnosti selvästi aivan erilaiset asiat kuin nuorempaa Quzia. Eniten Quzia ärsytti tilanteessa se, että äskeinen leikkiehdotuksen torjuminen tuntui olevan kuin karman kosto siitä, että hän oli itse aiemmin vähätellyt kummipentuja näiden iän perusteella.
Quz palasi huoneeseensa ja säntäsi suoraa päätä sängyn alle mököttämään. Quz seurasi miten muut olivat kummipentujen kanssa muodostaneet piirin ja leikkivät erilaisia yhteisleikkejä. Touhu näytti itse asiassa ihan hauskalta, mutta Quz ei halunnut niellä ylpeyttään osallistuakseen mukaan, ja pentu pysyttelikin sängyn alla siihen asti että muut hyvästelivät kummilapsensa. Nick lähti viemään kummipentuja takaisin adoptioon, sillä hän aikoi vierailla samalla Pian luona. Oili ja Pontsu astelivat puolestaan kuin yhteisestä sopimuksesta sängyn luokse ja pyysivät Quzia tulemaan esiin. Pentu ryömi pois sängyn alta hieman vastahakoisesti, sillä hän arvasi vanhempien pitävän hänelle saarnan. Valittamisen sijaan Quz huomasi kuitenkin huolestuneet ilmeet vanhempien kasvoilla, ja Pontsu kysyikin heti mikä pojan mieltä painoi. "No kun... Minä ehkä koin kummipennut vähän uhkaksi itselleni. Aiemmin te olette pitäneet huolta minusta, mutta nyt te leikitte vain joidenkin tuntemattomien pentujen kanssa", Quz avautui. "Voi sinua, välitämme tietenkin sinusta edelleen todella paljon", Oili huomautti ja halasi pentua. Normaalisti Quzilla oli tapana rimpuilla irti tälläisista huomionosoitushaleista, mutta tällä kertaa pentu suostui olemaan halattavana. "Adoptiossa on kymmeniä kissoja, jotka eivät ole yhtä etuoikeutettuja kuin me. Monet on hylätty nuorella iällä, eikä heillä ole omaa hoitajaa. Ryhtymällä kummiksi haluamme tuoda iloa näiden pienten kissojen elämään. Vaikka meillä onkin nyt kummilapsi ei se tarkoita ettemmekö rakastaisi sinua", Pontsu selitti. "Onpa kurjaa, minä en tiennytkään tuota. Anteeksi että käyttäydyin typerästi. Ehkä voisin lahjoittaa joitakin vanhoja lelujani adoption pentujen iloksi", Quz suunnitteli. Pontsu ja Oili katsahtivat toisiaan tyytyväisinä. Heidän pojallaan oli selvästi moraali kohdallaan. "Onko kellään nälkä?" simssiliini huhuili huoneen toisesta päästä. Ruokakutsu sai kaikkien tassuihin liikettä, ja nälkäinen Quz iski heti hampaansa simssiliinin hänelle ojentamaan hyytelöannokseen. "Nick saa hepulin jos kuulee että järjestit ruokahetken hänen poissaollessaan", Pontsu naureskeli mutustaessaan banaanikakun palastaan. "Nick söi jo Ruun kanssa sen kakkunsa, en halua että raukka lihoaa niin kuin isänsä. Ettehän kerro hänelle tästä salaisesta ruokahetkestä?" simssiliini painotti kissojaan olevaan vaiti. "Voit luottaa meihin", Oili lupasi ennen kuin hotkaisi lautasellaan olevat hedelmäkakun rippeet suuhunsa.
Nickin mielipide päivästä: "Kummipentuni Ruu on aivan mahtava, sillä hän arvostaa ruokaa niin kuin minäkin! Meiltä ei taatusti lopu yhteinen tekeminen niin kauan kun ruokaa riittää!"
Oilin mielipide päivästä: "Puuh, ehdin jo pelästyä että Cap raisi jonkin myrkytyksen juomastaan hajuvedestäni, mutta onneksi kaikki päättyi hyvin. Voisin ehkä auttaa Capia hänen elämäntavoitteensa kanssa, mutta vasta sitten kun hän on vähän vanhempi."
Pontsun mielipide päivästä: "Minttu ja Alexy ovat ihania tyttöjä! Oli hyvä idea ottaa kaksi kummipentua, sillä he viihdyttävät toisiaan ja minä ehdin tarvittaessa ottaa vaikka pienet päivätorkut *haukotus*."
Quzin mielipide päivästä: "En aluksi ollut innoissani kummipennuista, mutta ehkä opin sietämään heitä. Ymmärrän kuitenkin nyt, ettei heidän elämänsä niin helppoa, joten yritän olla heille jatkossa kiltimpi."
Kommentit
Lähetä kommentti