Kynsihoitoa & kummipoika

Oili oli päättänyt järjestää ystäviensä Pian, Hanskin, Pipsan, Cinnan ja Popin kanssa pienen kynsiä ehostavan kauneushetken. Ensiksi tyttöporukka marssi Eläinlääkäriin leikkauttamaan kyntensä, ja tämän toimenpiteen jälkeen siirryttiin kukkaniitylle lakkaamaan kynsiä. Oili ei muistanut aiemmin käyneensäkään kukkaniityllä, mutta nyt hän ihastelikin sen kauneutta ihan jokaisella aistillaan: Nurmi tuntui pehmoiselta tassujen alla, ihana kevyt tuulenvire puhalsi kissan naamalle, linnut sirkuttivat puissa ja erilaiset hyönteiset pörräsivät kukkien ympärillä. Suurin osa kukkasista oli vielä nupuillaan, ja Oili uskoikin että muutaman viikon päästä koko paikka puhkeaisi kauniiseen kukkaan. Tytöt kävelivät pienen lähteen luokse, ja Hanski ja Pia levittivät mukaan ottamansa viltin maahan. "Oilin kynnet lakataan ensin!" Cinna päätti. "Voi tytöt, te hemmottelette minut piloille!" Oili hymyili. Oli niin ihanaa kun hänen ympärillään oli niin monia ystäviä. Kesän kunniaksi Oili valitsi pirteän pinkin kynsilakan, ja hän asettui makaamaan viltille mahalleen Hanskin ja Pian ryhtyessä levittämään kynsilakkaa hänen kynsiinsä. Sillä välin Pipsa, Pop ja Cinna olivat käyneet istumaan lähteen kivireunalle ja liottivat tassujaan haaleassa vedessä. "Iiks, jokin limainen hipaisi minua!" Pop huudahti yhtäkkiä kiskaisten tassunsa takaisin kuivalle maalle. "Toivottavasti se on kala!" Pipsa innostui ja kumartui tähyilemään vedenpintaa etutassu saalistusvalmiudessa. Kissan harmiksi vedestä kurkistikin vain sammakon pää, ja Pop ja Cinna hihittelivät Pipsan perääntyessä pois lähteeltä. Häntä ei todellakaan houkutellut mikään sammakkoateria. "En ole ennen harrastanut tällaisia kauneushetkiä, mutta tämä oli ihan kivaa", Hanski totesi ihaillessaan kynsille saamaansa lakkakerrosta. Kaikkien kynnet oli jo lakattu, ja nyt kissat makoilivat auringossa odotellessaan lakan kuivumista. Kissat jutustelivat samalla, ja puheet pyörivät paljon pentujen kasvatuksen ja vanhemmuuden ympärillä, sillä monella oli jälkikasvua. "Olen kateellinen sinulle Pop kun pentusi ovat vielä niin pieniä! Minulla kun on vain kiukutteleva teini-ikäinen Quz", Oili hymähti. "Nooh, ei mene aikaakaan kun se sinun teinisi on aikuinen ja pääset hellimään lapsenlapsia", Pipsa hymyili. "Lapsenlapset ovat kyllä ihan yhtä ihania kuin omien pentujen saaminen", Pia selitti. "Minä en ole niin pentujen perään. Minua ei houkuttele ryhtyä äidiksi, sehän vie kaiken vapauden loppuiäksi", Hanski selitti omaa näkökantaansa. "Totta, ja vanhemmuuteen liittyy myös väistämättä jatkuva huolehtiminen tulevasta ja pennun hyvinvoinnista, mutta en missään nimessä haluaisi luopua Ticosta", Cinna selitti. Tytöt juttelivat vielä hetken ennen kuin Oili nousi ylös. "Kiitos kaikille, oli hauskaa viettää aikaa kanssanne. Nyt minun pitää kuitenkin palata hoitolalle, sillä minulla on kummitapaaminen", Oili selitti ja vilkutti ystävilleen hyvästiksi.

Kisu kipitti rivakkaan tahtiin, sillä hän ei halunnut myöhästyä. Oilin viimein saapuessa hoitolan pihalle oli Cap jo häntä odottamassa. Oili veti pinkit kyntensä esiin ja kysyi huomasiko Cap hänessä jotain uutta. "Hmm, turkkisi on ainakin haalistunut sitten viime näkemän", Cap tuumasi. Ikääntymiseen liittyvästä kommentista hieman loukkaantuneena Oili työnsi tassunsa lähes kiinni pennun naamaan ja sanoi tarkoittaneensa kynsilakkaa. "Aih, öm, ihan kivathan ne on kai, en oikein kyllä pinkistä perusta", Cap mutisi. "Noh, kelvaatkoon tuo kehuksi. Tulehan, minä vien sinut tänään jännään paikkaan", Oili lupasi ja tarttui kummipentuaan tassusta. "Emmekö odota toisia?" Cap kummasteli, ja Oilille meni hetki tajutä mitä pentu tarkoitti. "Ei, kummitapaamiset tapahtuvat jatkossa vain meidän kahden kesken. Pontsu ja Nick kuolivat viime talvena", Oili selitti haikeana. Capin ilme synkkeni surullisten uutisten myötä, ja kaksikko lähti vaiteliaina kävelemään kaupunkia kohti. Matkaa taitettiin hiljaisuudessa hyvä tovi ennen kuin Cap rohkeni kysymään minne he ovat oikein menossa. "Näet sitten", Oili sanoi silmää iskien. Tunnelma rentoutui hieman, ja loppumatkan kaksikko rupatteli kuulumisistaan. Lopulta he seisahtuivat suuren tummanvioletin teltan eteen. "Tajuatko nyt mistä on kyse?" Oili uteli. Cap kohautti olkapäitään. "Mainitsit aiemmin haluavasi maistella ennustuskojun juomia, joten toin sinut nyt tänne", Oili selitti. "Ai onko tämä teltta ennustuskoju? En tiennyt miltä se näyttää", Cap sanoi ihmeissään. "Tulehan", Oili kehotti ja kissat astuivat teltan sisälle. Hämärän teltan keskellä istui Ennustus-simssiliini kristallipallo kädessään. "Tervetuloa. Miten voin vaikuttaa tulevaisuutenne?" Ennustus-simssiliini tervehti kaksikkoa salaperäisesti. Oili katsahti Capiin ja kehotti tätä valitsemaan haluamansa juoman. Cap silmäili vaihtoehtoja hetken ja osoitti sitten tassullaan violettia pulloa. Oili ja Ennustus-simssiliini purskahtivat nauruun. "Hassu, se on raskaudennopeustusjuoma, joka on tarkoitettu pentuja odottaville äitikissoille", Oili selitti. "Hmöp, mistä minä olisin voinut tietää?" Cap murahti hiukan loukkaantuneena. Ennustus-simssiliini päätti tulla apuun, ja hän esitteli pulloja pennulle yksitellen kertoen kunkin juoman vaikutuksista. Lopulta Capille päädyttiin ostamaan sattumusjuoma. Cap silmäisi pullossa olevaa sinistä litkua mietteliäänä. "Juotuasi juoman paluuta ei enää ole. Sattumus voi olla mieluisa tai sitten ikävävämpi", Ennustus-simssiliini kuvaili juoman vaikutuksia. Ikävä sattumus ei olisi mukava, mutta elämäntavoitteen eteen olisi tehtävä töitä. Cap veti pullon huulilleen ja kulautti juoman kurkustaan alas. "No, miltä nyt tuntuu?" Oili kysyi kun pentu vaikutti olevan vähän pyörällä päästään. "M-minä en halua tätä, ottaakaa se pois minusta!" Cap huusi ja alkoi säntäillä ympäri telttaa. Oili ja Ennustus-simssiliini katsoivat toisiaan kummissaan eikä kumpikaan ymmärtänyt mitä juoma oli tehnyt Capille. "Yritetään ottaa hänet kiinni", Ennustus-simssiliini sanoi. Cap säntäili villisti purkkien ja purnukoiden välistä, mutta lopulta Ennustus-simssiliini onnistui nappaamaan hänet. "Rauhoitu ja kerro mikä on hätänä", Oili kehotti Ennustus-simssiliinin pitäessä pentua paikoillaan. "T-tuo", Cap nyyhkytti osoittaen hännänpäätään. Oili huomasi, että hännällä istuskeli pieni hämähäkki. "Yäk, ötökkä!" Oilikin kammostui, mutta Ennustus-simssiliini nyppäsi hämiksen reippaasti irti ja kävi viemässä sen ulos. "Sattumusjuoma taisi aiheuttaa sinulle fobian hämähäkkejä kohtaan", Oili huolestui. "Minä en tykkää tästä, voinko juoda uudestaan ja vaihtaa sattumusta?" Cap kysyi. "Valitettavasti ennustuslitkuja ei ole soveliasta juoda useampaa saman vuorokauden aikana. Eiköhän fobia helpota parissa päivässä, tai jos vaikutukset eivät lopu voit tulla juomaan kumousjuoman", Ennustus-simssiliini selitti. "Tule, palataan hoitolalle ja tehdään jotain kivaa yhdessä niin tämä kokemus unohtuu", Oili kehotti.

Cap oli säikkynä koko matkan, sillä pentu pelkäsi hämähäkkien hyökkäävän uudestaan hänen kimppuunsa. Hoitolarakennukseen paluun jälkeen kisu rauhoittui hieman, sillä hämähäkkeihin törmääminen ei olisi niin todennäköistä sisätiloissa. Oili pohdiskeli mikä voisi parhaiten viedä Capin ajatukset muualle, ja kaksikko päätyi lopulta puuhakammariin. "Voisimme pelata jotakin. Sinä saat valita pelin", Oili lupasi, ja Cap nouti hyllystä Arvaa kuka? -pelin. Kaksikko kävi istumaan kammarin perällä olevalle sängylle, ja Oili levitti pelilaudat ruudulliselle peitolle. "Onko sinun tyypilläsi kiharat hiukset?" "Ei. Entä onko sinun tyypilläsi siniset silmät?" "Joo. Onko..." Seitsemän tiukan erän jälkeen pistetilanne oli 4-3 Capin eduksi, ja kissa tanssahteli iloisesti voittonsa kunniaksi. Oili hymyili, sillä pelaaminen oli selvästi saanut pennun ajatukset muualle fobiastaan. Kaksikko nouti vielä sadan palan palapelin ratkottavakseen, mutta valitettavasti vierailuaika tuli täyteen ennen kuin palapeli ehti valmistua, ja palat oli palautettava takaisin laatikkoonsa. Oilia vähän harmitti että palapeli jäi kesken, mutta he voisivat yrittää uudestaan joku toinen kerta. Oili saattoi Capin takaisin adoptioon ennen kuin palasi omaan huoneeseensa. simssiliini istui tapansa mukaan koneella, ja Oili riensi puskemaan hoitajansa jalkoja saadakseen tämän huomion itseensä. Oilin hämmästykseksi Quzia ei näkynyt missään. "Missäs Quz on?" Oili ihmetteli. "Hänellä on bändiharkat musiikkikerholaisten kanssa. En yhtään ihmettelisi vaikka kerho olisi pian valmis järjestämään konsertin", simssiliini kertoi. "Quz on kyllä lahjakas. Olen niin ylpeä hänestä", Oili kehräsi tyytyväisenä. simssiliini laittoi koneen lepotilaan ja kipusi sängylle köllöttelemään Oili sylissään. "Miten pärjäsit Capin kanssa? Aiheuttiko fobia hänelle vielä lisää ongelmia?" simssiliini uteli. "Hän kyllä rauhoittui päästessämme sisätiloihin ja pelaillessa", Oili kertoi ja haukotteli leveästi. Kisu käpertyi hoitajaansa vasten ja antoi tämän silityksen tuudittaa hänet hellästi uneen.

Oilin mielipide päivästä: "Laittautuminen on paljon hauskempaa puuhaa porukalla, kivaa että sain viettää laatuaikaa ystävieni kanssa! Harmillista että sattumusjuoman vaikutukset eivät olleet mukavat, olisi mieluummin tullut raivoisa rakastuminen niin olisin päässyt leikkimään amoria! Toivottavasti kummipoikani toipuu tämänpäisistä traumoista."