Leikkikaveri
Quz kulki hoitolan käytävää pitkin reippain askelin. Hän oli menossa tapaamaan uutta ystäväänsä Galileoa. He olivat vaihtaneet aluksi kuulumisia kirjeiden välityksellä, ja nyt kaksikko tapaisi ensimmäistä kertaa. Quz kannatteli toisessa etutassussaan vaaleanpunaista kassia, johon hän oli pakannut lempilelunsa toukkapehmolelun ja värikkään hyrrän. Pentu mietti millaisia leluja Galileolla mahtoi olla. Oili oli tarjoutunut saattamaan Quzin Toukan huoneelle, mutta Quz vakuutti selviävänsä matkasta yksinkin. Quz sai ehkä vältettyä saattoavun, mutta äidin pakottaessa hänet turkinharjaukseen ei pentu voinut vastustella, sillä kukaan ei saa sanoa siisteysasioissa Oilille vastaan. Quz oli joutunut istumaan kärsimättömänä paikoillaan äidin käydessä hänen turkissaan olevia takkuja läpi, ja ikuisuudelta tuntuneen ajan (toisin sanoen noin kolme minuuttia) jälkeen Quz oli saanut viimein luvan lähteä.
Toukan huoneelle oli helppo löytää, ja Quz koputti pienesti oven alalaitaa. "Minä avaan!" kuului oven takaa kova huuto, ja hetkeä myöhemmin laikukas ruskea kissa työnsi kuononsa ovenrakoon. "Kuka olet ja mitä teet täällä?" vieras kissa kysyi tuijottaen Quzia uteliaana. "M-minä olen Quz. Tulin tapaamaan Galileoa", Quz selitti yllättyen vähän joutuessaan heti tentattavaksi. "Päästähän se pikkukaveri sisälle äläkä jumita häntä siinä ovenraossa", paikalle saapunut naaraskissa sanoi lempeällä äänellä. Quz arveli tämän olevan Galileon äiti, sillä naaraskissalla oli paljon samoja piirteitä kuin pienessä kissanpennussa, jonka luokse tämä hänet johdatti. "Gali, ystäväsi saapui. Voitte leikkiä rauhassa sillä aikaa kun käymme isäsi kanssa vähän asioilla", naaraskissa selitti pennulle, joka nyökkäsi pienesti ja jatkoi edessään olevan kirjan selailua. Quz laski tassussaan olevan lelukassin maahan ja istahti Galileon viereen. Vielä jokin aika sitten Quz ei olisi välttämättä halunnut leikkiä nuorempien pentujen kanssa, mutta kummitapahtuma oli saanut hänet ymmärtämään ettei kavereiden iällä ole väliä. Quz toivoi kovasti oman kummipennun saamista, mutta vanhemmat sanoivat hänen olevan vielä liian nuori ottamaan vastuuta pienestä pennusta. Ehkä Quz voisi leikkiä Galileon olevan hänen kummilapsensa?
Quz oli istunut jo tovin Galileon vierellä, mutta pentu ei ollut sanonut sanaakaan, selaili vain kirjaansa. Quz ei osannut lukea, mutta kirjan kuvituksesta päätellen opus käsitteli tähtitiedettä. "Taidat tykätä tähdistä?" Quz totesi ja toivoi saavansa keskustelun käyntiin. Galieo oli ilmeisesti vähän ujo. "Joo. Tähdet ja avaruus kiinnostavat minua", Galileo kertoi. Quz ei tiennyt mitään tähtitieteestä, joten hän yritti udella Galileon muita kiinnostuksenkohteita. "Ulkona on hauska leikkiä. Olen nähnyt paljon jänniä ötököitä! Mutta me ei voida mennä tänään ulos, koska äiti käski olla sisällä", Galileo huokaisi. Quz muisti samassa kassissaan olevan toukkapehmolelunsa, ja kaivoi sen esille. Galileo otti säikähtäneenä pari askelta taaksepäin karvaisen toukan mätkähtäessä hänen kirjansa päälle. "Haha, älä pelkää, se on vain pehmolelu", Quz hymähti, ja Galileo uskaltautui tulemaan lähemmäksi koskettaakseen jännää otusta. "Minulla ei ole paljoa leluja", Galileo kertoi. "Entäs tuo?" Quz osoitti huoneen keskellä olevaa keinuhevosta. "Se on yhteinen. En ylty kapuamaan sen päälle", Galileo selitti. "Ei huolta, minä autan sinua", Quz lupasi. Hän nosti Galileon hevosen selkään, ja asetti tämän jälkeen toukkapehmolelunsa hevosen pään ympäri kuin suitsien ohjaimiksi. "Pidä kiinni!" Quz kehotti ennen kuin tökkäsi hevosen liikkeelle. Aluksi Galileoa vähän pelotti ja pentu piti toukkapehmolelusta kiinni kynnet ojossa, mutta tottuessaan keinuntaan Galileo alkoi kikattaa onnellisena.
"Tee se vielä kerran", Galileo aneli. "No, hyvä on", Quz myöntyi ja laittoi hyrrän pyörimään. Galileo oli niin pieni, että hän mahtui istumaan hyrrän päällä lelun pyöriessä ympäri huonetta. Galileosta oli alun ujouden hellittäessä kuoriutunut mahdoton hurjapää. Huoneen ovi kävi, ja sisään astuvat Felix ja Cho saivat jalkoihinsa hyrrän kyydissä paikalle lentäneen poikansa. "Täällähän on villit leikit menossa", Felix totesi ja auttoi Galileon seisomaan. Pentu oli vähän pyörällä päästään ja pyllähti istualleen heti kun Felix laski otteensa irti tästä. "Seuraavaksi välipala ja sitten onkin Galileon päiväuniaika", Cho alkoi äidillisesti huolehtia pentunsa tarpeista. "Haluatko sinä Quz jäädä meille syömään?" Felix kysyi, ja pentu nyökkäsi vastaukseksi. Galileon kanssa temmeltäessä olikin tullut nälkä! Kissat kokoontuivat keskellä huonetta olevan pöydän ääreen, minne Toukka kantoi palvelijamaisesti kullekin kissalle oman ruokalautasen. Quz sai eteensä herkullisen kakkupalan, jota hän alkoi innoissaan mutustaa. Ruokailun ohessa Galileo selosti vanhemmilleen päivänsä kulusta ja kaikista niistä leikeistä mitä he olivat Quzin kanssa leikkineet: Keinuhevosella kiikkuminen, toukkajahti, hippa, piilosillaolo sekä viimeisimmät hyrräleikit. "Teilläpä onkin ollut vauhdikas päivä", Felix totesi. Kun Galileon lautanen oli syöty tyhjäksi alkoi pentu haukotella, joten Cho lähti viemään pentua päiväunille. Quz alkoi kerätä mukana tuomiaan tavaroita takaisin kassiinsa, sillä jos Galileo menisi kerran nukkumaan olisi hänenkin aika lähteä. "Moikka, Quz!" Galileo huudahti, ja Quz vilkutti hyvästiksi huoneen ovelta ennen kuin lähti talsimaan kotia kohti.
Quzin mielipide päivästä: "Kivaa saada uusia kavereita! Viihdyn tietysti myös vanhojen ystävieni Moccan ja Aamun seurassa, mutta välillä heidän "isojen tyttöjen juttunsa" menevät vähän yli, joten kivaa saada poikaseuraa. En malta odottaa että näemme Galileon kanssa uudestaan!"
Toukan huoneelle oli helppo löytää, ja Quz koputti pienesti oven alalaitaa. "Minä avaan!" kuului oven takaa kova huuto, ja hetkeä myöhemmin laikukas ruskea kissa työnsi kuononsa ovenrakoon. "Kuka olet ja mitä teet täällä?" vieras kissa kysyi tuijottaen Quzia uteliaana. "M-minä olen Quz. Tulin tapaamaan Galileoa", Quz selitti yllättyen vähän joutuessaan heti tentattavaksi. "Päästähän se pikkukaveri sisälle äläkä jumita häntä siinä ovenraossa", paikalle saapunut naaraskissa sanoi lempeällä äänellä. Quz arveli tämän olevan Galileon äiti, sillä naaraskissalla oli paljon samoja piirteitä kuin pienessä kissanpennussa, jonka luokse tämä hänet johdatti. "Gali, ystäväsi saapui. Voitte leikkiä rauhassa sillä aikaa kun käymme isäsi kanssa vähän asioilla", naaraskissa selitti pennulle, joka nyökkäsi pienesti ja jatkoi edessään olevan kirjan selailua. Quz laski tassussaan olevan lelukassin maahan ja istahti Galileon viereen. Vielä jokin aika sitten Quz ei olisi välttämättä halunnut leikkiä nuorempien pentujen kanssa, mutta kummitapahtuma oli saanut hänet ymmärtämään ettei kavereiden iällä ole väliä. Quz toivoi kovasti oman kummipennun saamista, mutta vanhemmat sanoivat hänen olevan vielä liian nuori ottamaan vastuuta pienestä pennusta. Ehkä Quz voisi leikkiä Galileon olevan hänen kummilapsensa?
Quz oli istunut jo tovin Galileon vierellä, mutta pentu ei ollut sanonut sanaakaan, selaili vain kirjaansa. Quz ei osannut lukea, mutta kirjan kuvituksesta päätellen opus käsitteli tähtitiedettä. "Taidat tykätä tähdistä?" Quz totesi ja toivoi saavansa keskustelun käyntiin. Galieo oli ilmeisesti vähän ujo. "Joo. Tähdet ja avaruus kiinnostavat minua", Galileo kertoi. Quz ei tiennyt mitään tähtitieteestä, joten hän yritti udella Galileon muita kiinnostuksenkohteita. "Ulkona on hauska leikkiä. Olen nähnyt paljon jänniä ötököitä! Mutta me ei voida mennä tänään ulos, koska äiti käski olla sisällä", Galileo huokaisi. Quz muisti samassa kassissaan olevan toukkapehmolelunsa, ja kaivoi sen esille. Galileo otti säikähtäneenä pari askelta taaksepäin karvaisen toukan mätkähtäessä hänen kirjansa päälle. "Haha, älä pelkää, se on vain pehmolelu", Quz hymähti, ja Galileo uskaltautui tulemaan lähemmäksi koskettaakseen jännää otusta. "Minulla ei ole paljoa leluja", Galileo kertoi. "Entäs tuo?" Quz osoitti huoneen keskellä olevaa keinuhevosta. "Se on yhteinen. En ylty kapuamaan sen päälle", Galileo selitti. "Ei huolta, minä autan sinua", Quz lupasi. Hän nosti Galileon hevosen selkään, ja asetti tämän jälkeen toukkapehmolelunsa hevosen pään ympäri kuin suitsien ohjaimiksi. "Pidä kiinni!" Quz kehotti ennen kuin tökkäsi hevosen liikkeelle. Aluksi Galileoa vähän pelotti ja pentu piti toukkapehmolelusta kiinni kynnet ojossa, mutta tottuessaan keinuntaan Galileo alkoi kikattaa onnellisena.
"Tee se vielä kerran", Galileo aneli. "No, hyvä on", Quz myöntyi ja laittoi hyrrän pyörimään. Galileo oli niin pieni, että hän mahtui istumaan hyrrän päällä lelun pyöriessä ympäri huonetta. Galileosta oli alun ujouden hellittäessä kuoriutunut mahdoton hurjapää. Huoneen ovi kävi, ja sisään astuvat Felix ja Cho saivat jalkoihinsa hyrrän kyydissä paikalle lentäneen poikansa. "Täällähän on villit leikit menossa", Felix totesi ja auttoi Galileon seisomaan. Pentu oli vähän pyörällä päästään ja pyllähti istualleen heti kun Felix laski otteensa irti tästä. "Seuraavaksi välipala ja sitten onkin Galileon päiväuniaika", Cho alkoi äidillisesti huolehtia pentunsa tarpeista. "Haluatko sinä Quz jäädä meille syömään?" Felix kysyi, ja pentu nyökkäsi vastaukseksi. Galileon kanssa temmeltäessä olikin tullut nälkä! Kissat kokoontuivat keskellä huonetta olevan pöydän ääreen, minne Toukka kantoi palvelijamaisesti kullekin kissalle oman ruokalautasen. Quz sai eteensä herkullisen kakkupalan, jota hän alkoi innoissaan mutustaa. Ruokailun ohessa Galileo selosti vanhemmilleen päivänsä kulusta ja kaikista niistä leikeistä mitä he olivat Quzin kanssa leikkineet: Keinuhevosella kiikkuminen, toukkajahti, hippa, piilosillaolo sekä viimeisimmät hyrräleikit. "Teilläpä onkin ollut vauhdikas päivä", Felix totesi. Kun Galileon lautanen oli syöty tyhjäksi alkoi pentu haukotella, joten Cho lähti viemään pentua päiväunille. Quz alkoi kerätä mukana tuomiaan tavaroita takaisin kassiinsa, sillä jos Galileo menisi kerran nukkumaan olisi hänenkin aika lähteä. "Moikka, Quz!" Galileo huudahti, ja Quz vilkutti hyvästiksi huoneen ovelta ennen kuin lähti talsimaan kotia kohti.
Quzin mielipide päivästä: "Kivaa saada uusia kavereita! Viihdyn tietysti myös vanhojen ystävieni Moccan ja Aamun seurassa, mutta välillä heidän "isojen tyttöjen juttunsa" menevät vähän yli, joten kivaa saada poikaseuraa. En malta odottaa että näemme Galileon kanssa uudestaan!"
Kommentit
Lähetä kommentti