Nick karkkikierroksella

Nickin karkkihammasta alkoi kolottaa Halloweenyönä, joten kissa päätti lähteä karkkikierrokselle. Olihan se ehkä vähän lapsellista puuhaa, mutta Nick ajatteli ettei kukaan tunnista häntä naamiaisasun takaa. Katti tassutteli avaamaan lipaston alimman laatikon, jossa säilytettiin vaatteita. Ensimmäisenä kissan silmiin osui punainen Steve-paita, joka oli ostettu muistoksi yli vuosi sitten olleesta Mau Machinen konsertista. Iloiset keikkamuistot valtasivat kissan mielen, ja hetken aikaa tämä vain tuijotti paitaa hymyillen. Kakkihimo kuitenkin palasi pian, joten Nick sysäsi Steve-paidan pois ja jatkoi vaatekasan penkomista. Lopulta kisu löysi raidallisen merirosvopaitanta ja -lakkinsa ja puki asun päälleen. Nick otti vielä tassuunsa henkarin, jonka oli tarkoitus kuvastaa koukkukättä. Toiseen etutassuun kissa otti kannettavakseen vaaleanpunaisen kassin, jonne aikoi kerätä nameja.

Jotta karkkikierroksesta saatiin tunnelmallisempi, oli käytävän valot sammutettu kokonaan. Kissojen eloa se tosin ei juurikaan muuttanut, sillä heillä on hyvä hämäränäkö. Keskusradion kautta oli laitettu soimaan aavemaistamusiikkia, mutta silläkään ei ollut vaikutusta Nickiin. Lisäksi jotkut hoitajat olivat koristelleen ympäristöä kurpitsalyhdyillä, jotka loistivat kivasti hämärässä käytävässä. Nick pysähtyi ensimmäiseksi Soffen ovelle. Kukaan ei kuitenkaan tullut avaamaan, ja Nick päätti tympääntyneenä luovuttaa. Samassa kisu kuitenkin muisti, että jos karkkia ei annettu, piti tälle tuhmeliinille tehdä kepponen! Nick säntäsi hoitolan yhteiseen kylpyhuoneeseen ja palasi sieltä täyden vesisangon kanssa. Kissa kaatoi vettä juuri Soffen oven kohdalle ja naureskeli itsekseen miettiessään, miten Soffen sukat kastuisivat aamulla tämän astuessa ulos huoneestaan. Nick jatkoi matkaa autiota käytävää pitkin, ja hän seisahtui seuraavaksi Saran huoneen kohdalle. Kissa kolkutti ovea henkarillaan, mutta tälläkään kerralla karkinjakajaa ei kuulunut. Nyt Nickia alkoi jo kunnolla vihattaa, mutta ärtymys olikin hyvä purkaa kepposen muodossa. Tällä kertaa Nick kipaisi puuhakammariin, ja palasi erikeeper-liimatuubin kanssa. Kissa pursotti liimaa ovenkahvaan, ja mietti miten ällöttävän tahmainen yllätys odotti oven avaajaa - siis jos liima ei ehdi kuivua yön aikana.

"Kolmas kerta toden sanoo", Nick mutisi itsekseen pysähtyessään Nelskun oven kohdalle. Valitettavasti tälläkään kerralla karkkia ei ollut jaossa, ja Nick käväisi jälleen puuhakammarin askartelukaapilla. Nick kirjoitti punaisella vesivärillä Nelskun huoneen oveen "I kill you". Nick käkätti muahaha-naurua sikaäänien kera, kun hän yhtäkkiä kuuli takaansa äänen: "Isä?" Nick kääntyi hitaasti ympäri ja huomasi tyttärensä Stiinan sekä tämän kämppiksen Miisun, jotka olivat myös karkkikierroksella. Nickiä alkoi hävettää lapsellinen käytöksensä, ja hän päätti teeskennellä olevansa joku muu. "Eh, olet sekoittanut minut johonkin toiseen", Nick selitti normaalia kimeämmällä äänellä ja pinkaisi juoksuun. Tyttökissat jäivät hymyillen katsomaan Nickin menoa. Nick päätti että tämä saisi riittää ja palasi omalle huoneelleen. simssiliini oli jakamassa vaahtokarkkeja Vaahteralle ja Tintille, kun Nick pinkaisi ovenraosta sisälle. simssiliini katsahti kummissaan hoidokkinsa menoa ja kohautti olkapäitään huvittuneena.

Nickin mielipide päivästä: "Törkeää ettei kukaan antanut minulle karkkia. .-( Noh, sentään sain vähän keppostella! Toivottavasti Stiina ei tunnistanut minua... Tuskin, hoidin tilanteen niin hyvin! Täytynee jatkossakin kääntyä suoraan simssiliinin puoleen jos tekee mieli makeaa."