Vesan tiedepäivä

Torstai - niin houkuttelevan lähellä viikonloppua, mutta samaan aikaan se tuntui olevan siitä mahdottoman kaukana, ainakin kun oltiin vasta päivän ensimmäisessä oppitunnissa, joka tarkoitti Vesalle matikkaa. Vesa ja Gallu kävivät istumaan vakiopaikalleen, mutta liila kissa tähyili ympärilleen tutkaillen olisiko Cap paikalla. Kaksikko oli tutustunut istuessaan edellisellä matikantunnilla vierekkäin, mutta koska Capista ei näkynyt jälkeäkään Vesa arveli tämän valmistuneen ykkösluokalta. Luokassa käyvä kevyt puheensorina vaimeni opettajan saapuessa luokkaan. "Viimeksi tutustuimme paraabeliin ja opitte käyttämään ratkaisukaavaa toisen asteen yhtälön nollakohtien selvittämiseksi. Tänään käsittelemme ratkaisujen ominaisuuksia", opettaja selitti ja kirjoitti taululle: "Jos yhtälön ax² + bx + c = 0 ratkaisut ovat x₁ ja x₂, niin x₁ + x₂ = -b/a ja x₁ * x₂ = c/a. Ensimmäinen tehtävänne on määrittää yhtälön 2x² - x - 3 = 0 ratkaisujen summa ja tulo", opettaja tiedotti. Vesa kääntyi katsomaan vierustoveriaan joka rustaili jo paperilleen ratkaisukaavaa. Uskomatonta miten hyvin Gallu sai aiheesta kiinni heti vaikka oli ollut poissa edellisen tunnin. Vesakin alkoi täyttämään numeroita ratkaisukaavaan (joka piti luntata kertaukseksi edellisestä kappaleesta) ja sai tuloksiksi luvut -1 ja 3/2. "Hyvä, sitten vain sijoitat luvut summan ja tulon kaavoihin", Vesa selkeytti ajatuksiaan juttelemalla itselleen mielessään. -1 + 3/2 = 1/2 ja -1 * 3/2 = -3/2 vastaukset vastasivat tosiaan laskukaavan tuloksia, sillä yhtälölausekkeen termit a = 2, b = -1 ja c = -3 osuivat kohdilleen. "Kuka näitä laskukaavoja oikein kehittelee, ihmeellistä miten ne oikeasti toimivat", Vesa hämmästeli asiaa Gallun nyökkäillessä. "Numeroiden kanssa on helppo tulla toimeen, sillä ne toimivat tismalleen laskukaavojen mukaan", Gallu totesi. Opettaja rykäisi, jolloin pojat vaikenivat ja käänsivät katseensa takaisin taululle. "Käsittelemme vielä paraabeli-yhtälön jakamisen tekijöihin, joka onnistuu kaavalla ax² + bx + c = a(x - x₁)(x-x₂). Jos nollakohtina on kaksi samaa lukua, lopputulema on a(x - x₁)². Jakakaa tekijöihin yhtälö 2x² + 5x -3", opettaja kehotti, ja kissat alkoivat jälleen raapustella numeroita ruutupaperille lyijykynät sauhuten. Lasku piti tietenkin jälleen aloittaa selvittämällä polynomin nollakohdat, joiden laskukaava paljasti olevan -3 ja 1/2, ja kun nämä sijoitti kaavaan alkoi ratkaisu muodostua: 2(x + 3)(x - 1/2) = (x +3)(2x - 1). Kun teoria esimerkkeineen oli käyty läpi opettaja pyysi kissoja siirtymään harjoitustehtävien pariin. Vesa käänsi sivua ja huokaisi turhautuneena nähdessään tehtävien määrän. Matikan laskeminen oli jopa ihan mukavaa muutaman tehtävän ajan, mutta kun niitä oli tarpeeksi kauan laskenut alkoivat numerot hyppiä silmissä niin että melkein pyörrytti. Gallu kävi sen sijaan reippaasti laskujen kimppuun ja Vesakin päätti ottaa reippaasta paristaan mallia, eipähän tulisi ainakaan niin paljon läksyjä jos tehtäviä tekisi ahkerasti tunnilla.

Matikan tuntia seurasi ruokailu, ja kun kalapuikot ja perunamuusi oli saatu alas pojat päättivät käväistä ulkona, sillä ruokavälkkää oli vielä paljon jäljellä. Aiemmin Vesa oli tykännyt olla välitunnit sisällä opiskelijoiden taukohuoneessa, mutta lämpöisesti paistava kevätaurinko houkutteli hänet monen muun kissan tapaan nauttimaan raittiista ilmasta. Vihreä nurmi ja hiirenkorvilla olevat koivunoksat merkitsivät kesän lähestymisestä, ja vaikka Vesasta olikin hauska oppia koulussa uusia asioita pieni hengähdystauko kesäloman merkeissä tulisi todellakin tarpeeseen. Vesa silmäili nurmikkoa etsiessään mukavaa istuskelupaikkaa ja huomasi sitten jotakin kirkkaankeltaista pilkistävän ruohonkorsien välistä. "Tule, mennään katsomaan lähempää", Vesa viittoi kamuaan Gallua seuraamaan häntä. Pojat saapuivat keltaisen kukkasen luokse, jota kannatteli ohut poimuinen varsi. "Sehän on leskenlehti, yksi kevään ensimmäisistä kukkasista", Gallu tunnisti ja kaivoi laukustaan suurennuslasin. Vesa painaitui kiinni kaverinsa kylkeen, ja pojat tiirailivat yhdessä kukkasen yksityiskohtia suurennuslasin läpi. "Moi pojat, mitäs te tuijotatte täällä niin keskittyneesti?" paikalle pöllähtäneet Ennustus ja Uni utelivat. "Löysimme leskenlehden", Vesa selitti ja teki viereensä tilaa Unelle, jotta tämäkin pääsi katsomaan kukkaa. "Se on kaunis", Uni henkäisi. Ennustus änkesi kaikkien keskelle ja painoi nenänsä kiinni suurennuslasiin niin että se huurtui. Vihreä kissa pahoitteli mokaansa Gallun pyyhkiessä lasin nenäliinallaan. "Anna minun vielä katsoa, lupaan olla tällä kertaa varovaisempi", Ennustus aneli, ja Gallu ojensi suurennuslasinsa hieman vastahakoisesti. Ennustus kumartui kukkasen eteen ja työnsi jälleen naamansa uhkaavan lähelle huomattuaan jotakin kiinnostavaa. "Siellä on joku ötökkä!" Ennustus hihkaisi, ja kaikkien päät kumartuivat eteenpäin kiinnostuksesta. Pienen tarkkailun perusteella ötökkä paljastui muurahaiseksi, ja samassa kissat huomasivat seisovansa muurahaisten polulla. "Jos seuraamme niitä saatamme löytää niiden pesäkeon", Vesa intoili, ja nelikko yritti parhaansa mukaan seurata murkkujen menoa, mutta ne eivät tuntuneet haluavan johdattaa heitä keolleen vaan kiemurtelivat oudosti ympäri koulun välituntialuetta. "Eiköhän riitä tämä muurahaisten varjostaminen, se on pidemmän päälle melkein yhtä yksitoikkoista puuhaa kuin Aurin mallina oleminen. Voisimme pistää tassuihimme liikettä vaikka leikkimällä hippaa!" Uni ehdotti ja läppäsi heti vieressään seisovaa Vesaa, joka säntäsi nopeasti kaikkien vierestään kaikonneiden kissojen perään.

Fysiikan luokassa Vesa puisteli turkistaan ruohonkorsia, mitä häneen oli tarttunut kaikkien kaatuessa hipan uuvuttamina lepäilemään nurmikolle. Mocca ja Rico hassuttelivat pukemalla päälleen luokassa olevia suojalaseja ja takkeja, mutta opettajan saapuessa suojavarusteet vietiin takaisin paikalleen. "Tänään emme tosiaan ole tekemässä mitään kokeita, vaan käymme läpi teoriaa tähtitieteestä", opettaja selitti ja viittoi suojavarusteiden kanssa pelleilleitä kissoja istumaan alas. Vesa huomasi miten hänen vierustoverinsa valpastui silminnähden tämän kuullessa opettajan sanat. Gallu taisi tosiaan aiemmin mainita kiinnostuksestaan tähtitidettä kohtaan, joten tämä olisi hänelle mieluisa oppitunti. "Aloitetaan käymällä läpi tähtitieteen historiaa ja kehitystä. Tähtitaivaan havainnointia harjoitettiin niinkin arkisen hyötynäkökulman kautta kuin ajan mittaamisen tarkoituksessa. Esihistoriallisena aikana tähtiede oli suosittua pappien keskuudessa, sillä sen koettiin liittyvän uskonnollisuuteen ja jumaliin", opettaja selitti. "Plääh, tuliko tästä nyt historian ja uskonnon tuntien yhdistelmä?" Noki kysyi haukotellen tylsistyneenä. Ilmeisesti häntä kiinnosti enemmän toiminnallisemmat aiheet kuin teoria. "Noki Nurmi Niukuli voikin seuraavaksi kertoa meille kaikille antiikin ajan tähtitieteen kehityksestä", opettaja virnisti, jolloin Noki avasi äkkiä oppikirjan oikeasta kohtaa. "Antiikin aikana luotiin malleja tähtitaivaan ilmiöiden tulkitsemiseksi. Esimerkiksi Aristarkhos selvitti että Maa kiertää Aurinkoa, ja Eratosthenes selvitti Maan ympärysmitan ja otti käyttöön leveys- ja pituuspiirit", Noki kertoi. "Mennään seuraavaksi renesanssiin ja sen aikaisiin tähtitieteilijöihin", opettaja tiedotti, jolloin Gallun tassu nousi salamana pystyyn, hyvä ettei kissa noussut seisomaan pulperilleen. Opettaja naurahti ja antoi innokkaalle vastaajalle puheenvuoron. "Tyko Brahe kokosi usean vuosikymmenen ajalta tähtitieteen havaintoja, joiden pohjalta Johannes Kepler muotoili Keplerin lait, jotka liittyvät planeettojen ratojen muotoon ja niiden kiertoaikoihin. Brahen jalanjäljissä jatkoi Galileo Galilei, joka kehitti ensimmäisen kaukoputken ja löysi esimerkiksi Jupiterin neljä suurinta kuuta", Gallu selitti erityisen innoissaan Galileosta, olihan hänet nimetty tämän tähtitieteilijän mukaan. Vesasta oli hienoa seurata miten hänestä ujosta kaverista kehkeytyi kunnollinen puhuja kun käsiteltiin jotain tälle mielekästä aihetta. Vesa sai puolestaan vuorollaan kertoa Isaac Newtonista. "Hän laati liikelait ja painovoimateorian, ja pystyi selittämään Keplerin lait gravitaatiolain avulla. Newton on myös differentiaali- ja integraalilaksennan uranuurtaja", Vesa julisti. Seuraavaksi opettaja pyysi Ricoa ja Moccaa kertomaan ihmisen tekemistä avaruuden valloitustoimenpiteistä. "Ensimmäinen satelliitti Sputnik 1 lähetettiin avaruuteen 1957, ja neljä vuotta myöhemmin ensimmäinen ihminen kävi avaruudessa. Kuun pinnalla asteli ensimmäisenä Neil Amstrong vuonna 1969", Mocca lausui ja antoi sitten kumppaninsa jatkaa. "Avaruus on ihmiselle luonnoton ympäristö, ja ongelmia aiheuttaa kylmyys, puute hapesta, vedestä ja ravinnosta ja kaasukehän puutteen aiheuttama tyhjiö. Lisäksi avaruudessa on ionisoivaa säteilyä ja painovoiman puute rappeuttaa fyysistä kuntoa", Rico täydensi. "Hyvä, siinä tulikin käytyä koko tähtitieteen merkittävimmät pykälät antiikista nykyhetkeen", opettaja lausahti oppitunnin päättyessä.

Vesa, Gallu ja Rico kulkivat yhtä matkaa hoitolalle, sillä pojilla olisi iltapäivällä keksijärho. Gallu oli niin innoissaan fysiikan tunnin aiheesta ettei ei malttanut lopettaa tähtitieteestä puhumista koko matkan aikana. Vesa ja Rico kuuntelivat kiinnostuneena toisen juttuja, sillä Gallu tiesi monia asioita, mistä heidän oppikirjoissaan ei ollut mainintoja. "En tiennytkään että olet tuollainen asiantuntija tai että sinut on nimetty tähtitieteilijän mukaan", Rico päivitteli saatuaan suunvuoron. "Heh, olen pienestä pitäen lukenut paljon aiheesta kirjoja. Anteeksi jos tylsistytän teidät näillä jutuillani", Gallu punastui tajutessaan jauhaneensa ikuisuuden Galileo Galilein kehittämistä tieteellisistä metodeista. "Et tietenkään, tieteen eri muodot kiinnostavat minua, enkai muuten olisi valinnut opiskeltavaksi matikkaa ja fysiikkaa. En tosin pistäisi pahakseni vaikka keksijäkerhossa käsittelisimme vaihteeksi jotain muuta kuin tähtitiedettä", Vesa hymähti saaden Riconkin nauramaan, kun taas Gallu olisi varmaan jaksanut kuunnella aiheesta teoriaa vaikka koko päivän. Pian kolmikko saapui hoitolalle, ja he päättivät pujahtaa sisään avonaisesta ikkunasta. Samaa reittiä olivat ilmeisesti käyttäneet muutkin, sillä valkoinen ikkunalauta oli kuraisten tassunjälkien peitossa. "Vähän lisää siivoamista simssiliinille", Vesa hehetti muidenkin naureskellessa jutulle. "Käyn hakemassa tyttäreni Vatun, nähdään sitten kerhossa", Rico huikkasi. Näytelmälavalla oli jo joitakin adoption kissoja paikalla, ja Vesa huomasi aiemmin koulussa tapaamansa Capin ja viittoi tätä tulemaan paikalle. Vesa ehti juuri esitellä pojat toisilleen kun simssiliini marssi paikalle ja kehotti kerholaisia ottamaan itselleen mukavan istuma-asennon. Vesa asettui aivan näytelmälavan reunalle ja roikotti tassujaan lavan laidan yli luoden sitten tarkkaavaisen katseen hoitajaansa, joka vaikutti tavallistakin ankeammalta. Olihan Vesa nähnyt simssiliinin kanssa asuessaan hoitajansa kaikki mahdolliset mielialanvaihtelut ja olotilat, joten siinä mielessä tässä ei ollut mitään uutta, mutta yleensä tämä ei murjottanut oman huoneensa ulkopuolella, joten Vesaa alkoi hieman huolestuttaa mitä olisi luvassa. "Tänään käsittelemme vähän surullisempaa aihetta. Vuosi sitten eräs nuoruusajan idolini kuoli, ja haluaisin tänään kertoa teille hänestä", simssiliini julisti ja heijasti näytelmälavan suljetulle esiripulle aasialaismiehen kuvan. 

"Tässä on Grant Imahara", simssiliini kertoi silmäkulmiaan pyyhkien. Vesa huomasi miten paikalle saapuivat myöhässä Rico ja Vattu, mutta kerhoa vetävä simssiliini ei kiinnittänyt asiaan huomiota tuijottaessaan Grantin kuvaa. Vattu vilkaisi Vesaan päin ja heidän katseensa kohtasivat hetkeksi aikaa. Vattu puhkeli hymyilemään ja Vesa heilautti tassuaan tervehdykseksi ennen kuin keskittyi jälleen hoitajansa puheeseen. "Grant Masaru Imahara syntyi 23.10.1970 japanilais-amerikkalaiseen perheeseen Los Angelesissa. Hänen japanilainen nimensä oli Imahara Masaru (今原 真申). Hän oli insinööri, erikoistehostemies sekä juontaja. Parhaiten hänet tunnetaan Myytinmurtajat-sarjasta, jossa ratkotaan erilaisten myyttien paikkansapitävyyttä tieteellisin keinoin. Grantin vastuulla oli yleensä testien elektronisiset ja robotiikkaan liittyvät yksityiskohdat. Myytinmurtajien jälkeen Grant esiintyi White Rabbit Project -sarjassa. Erikoistehosteita Grant on luonut esimerkiksi Star Wars - Tähtien sota -elokuviin. Hän kuoli 13.7.2020 aivovaltimon pullistumaan vain 49-vuotiaana", simssiliini piti esitelmää kissojen kuunnellessa. "Minä katsoin joskus aikoinaan Myytinmurtajia entisen hoitajani Tikkarisuun kanssa, joka oli myös sarjan fani", Hanski muisteli nuoruusvuosiaan, mutta suurimmalle osalle kissoista sarja oli ihan vieras, joten loppuajan simssiliini näytti klippejä Myytinmurtajien jaksoista. Aluksi Vesa epäili ohjelman pätevyyttä, sillä hänen hoitajansa seurasi enimmäkseen aivottomia draamasarjoja ja lastenohjelmia, mutta pian Vesan oli pakko myöntää että Myytinmurtajat vaikuttivat mielenkiintoiselta. simssiliini oli valikoinut katsottavaksi erityisesti Grantiin liittyviä videoita, joiden kautta tutuiksi tulivat myös tämän tiimitoverit Kari ja Tory. Samassa Vesan mieleen saapui oikea loistoajatus, ja hän alkoi nopeasti tökkiä vieressään istuvia kavereitaan Gallua ja Capia. "Mitä jos me kolme perustaisimme oman tiedetrion, vähän niin kuin nuo ohjelman tyypit?" Vesa ehdotti. "Joo! Sitten voidaan tehdä tieteellisiä kokeita", Cap innostui heti. "Käymme kaikki myös toimittajakerhoa, joten voisimme sitten julkaista kokeidemme tulokset lehdessä omalla palstalla", Gallu keksi, mistä Vesa ja Cap innostuivat entisestään.

Kerhon jälkeen Vesa kaipasi pientä irrottelua, ja mikä olisikaan parempi tapa rentoutua kuin nauttia herkullinen jäätelöannos! "Kuka lähtee kanssani jätskille?" Vesa kailotti keskellä käytävää, ja kun hän lisäsi vielä lauseeseensa "voin tarjota" ilmoittautuivat Cap ja Gallu heti vapaaehtoisiksi. "Sanoiko joku jäätelö? Olen mukana!" paikalle kirmannut Ennustus hihkaisi. "Mistä sinä siihen pöllähdit, et ollut edes kanssamme kerhossa", Cap kummasteli. "Minä olen aina siellä missä on jäätelöäkin", vihreä kissa perusteli. Pojat olivat jo lähdössä, kunnes Vesa muisti lupautuneensa maksumieheksi ja kipitti äkkiä takaisin hoitajansa luo. simssiliini selvitti parhaillaan jotain johtosolmua, mikä oli syntynyt hänen näyttäessään kerhossa videoita projektorin välityksellä. Vesa huomasi lompakon pullottavan hoitajansa housujen takataskusta, ja sen tarkemmin lupia kyselemättä Vesa tarttui hampaillaan lompsaan ja vei sen mukanaan hoitajansa huomaamatta. Kahvilassa kissat tilasivat kaikkia mahdollisia jäätelömakuja ja kippasivat sitten annokset samalle lautaselle, jolloin heidän eteensä muodostui oikea minikokoinen jäätelövuori. Lautanen asetettiin keskelle pöytää, ja kissat alkoivat lipoa jätskiä suuhunsa. "Varokaa, lumivyöry!" Ennustus kiljaisi jäätelöannoksen kallistuessa yhdeltä puolelta. Gallu tuli hätiin ja avasi suunsa pelastaen suuren köntsän jäätelöä. Suklaakastiketta valui myös kissan naamalle, ja muut hihittelivät sotkulle. "Ah, nyt osuin kultasuoneen", Vesa innostui löytäessään vohvelinpalan ja alkoi innoissaan lipoa tietään tätä herkkupalaa kohti. "En ole ikinä syönyt näin hyvää jäätelöä, tällainen sekayhdistelmä pitäisi lisätä kauppoihin myyntiin", Cap intoili muiden nyökkäillessä herkuttelun ohessa. Kahvilan työntekijät sen sijaan pudistelivat päitään pentujen jäätelöleikeille ja käytöstapojen puutteelle.

Vesan mielipide päivästä: "Puuh, tämä oli todellinen tiedepäivä kun koulussa oli matikkaa ja fysiikkaa ja vielä keksijäkerho siihen kaupan päälle! Odotan jo kesälomaa, vaikka vähän luulen että aivoni alkavat kaivata jumppaa jo muutaman vapaapäivän jälkeen. Noh, ainakin voimme edistää kamujen kanssa tiedetrio-projektiamme, josta olen innoissani!"