Joulun rauhaa

Tuli rätisi kotoisasti keittiön takassa, kun Quz asteli paikalle mankka kainalossaan ja suuri kassi kourassaan. Hän tunki töpselin seinään ja asetti soittimeen joululauluja sisältävän CD-levyn, ja hetkessä huoneessa raikasi hyväntuulista joulumusiikkia. Keltaraidallinen kissa vilkaisi keittiön seinäkelloa, joka näytti parhaillaan viittä vaille kaksi. Hän oli hyvin aikataulussa, sillä he olivat yhdessä Kinuskin kanssa sopineet tapaavansa kahdelta jouluvalmisteluiden merkeissä. Pariskunta oli suunnitellut yhteistä joulunviettoa perheen kesken, ja kumpikin oli ollut yhtä mieltä siitä, että keittiö olisi otollinen tila juhlamenoihin: huone oli tilava, ruokien valmistus kävisi helposti ja lämpöä hohkaava takka kruunasi tietenkin kaiken. Quz ei jäänyt toimettomana odottelemaan, vaan päätti Kinuskia odotellessa aloittaa valmistelut koristelun merkeissä. Hänen mukanaan tuomasta kassista paljastui kaikenlaista joulukrääsää erilaisista kransseista kynttilöihin kuusenkoristeita unohtamatta! Quz tanssahteli levyltä soivan kappaleen tahdissa kävellessään huoneen poikki koristeita käsivarsillaan. Enkelipatsas sai paikan ikkunalaudalle asetetun adventtikynttelikön vierestä, kranssi kiinnitettiin oveen ja lumisadepallot Quz asetti korkealle hyllylle, sillä arveli niiden olevan siellä turvassa putoamisvaaralta kaiken jouluhälinän keskellä. Kello oli vartin yli kaksi kun Kinuski lopulta saapui paikalle kovan kolinan kera raahatessaan mukanaan suurta säkkiä. Quz riensi kumppaniaan vastaan, ja pariskunta toivotti toisilleen hyvää joulua hieroessaan neniään yhteen kuin eskimot konsanaan. Kinuski tarttui pojan tassuista kiinni hyppiessään malttamattomana tasajalkaa. "Ah, tästä tulee mahtavaa, olen suunnitellut meille kaikenlaista ohjelmaa! Ensin pyydämme kaikki vaihtarit kanssamme leikkimään lumisotaa, ja sitten järjestämme suuren glögitarjoilun koko hoitolalle ja pidämme tanssikilpailun jajajaa", Kinuski olisi ollut valmis jatkamaan lueteloaan varmaan loputtomiin, mutta Quz joutui toppuuttelemaan tätä. "Kuulostaa hienolta ja ihailen miten haluat aina pyytää kaikki mukaan hauskanpitoon, mutta toivoisin että voisimme viettää tämän joulun rauhallisissa merkeissä ihan vaan perheen kesken. Koristellaan kuusi, syödään jouluruokaa ja vaihdetaan lahjoja", Quz selitti. Hän toivoi voivansa pyhittää tämän joulun vain perheelleen ilman ylimääräistä hässäkkää. "Ai luulet että pystyn ainaisen sekoiluhepulointini sijasta ottamaan rauhallisesti? Tietenkin se onnistuu, teen vuoksesi mitä vain, rakkaani", Kinuski lausui imelästi, vaikka sisimmässään kisulla ei ollut hajuakaan, tulisiko hän selviämään joulupäivään asti hengissä jos kaikenlainen pelleily olisi kiellettyä.

Alkuvalmistelujen jälkeen oli aika pyytää pennut paikalle, ja nämä juoksivat ensimmäisenä tarkistamaan tilanteen keittiössä olevan kuusen alta. "Mutta missä lahjat ovat?", Wiipeli maukaisi pettyneenä huomatessaan kuusenalusen ihan tyhjänä. "Olemmeko olleet niin tuhmia ettei pukki tuonut meille mitään?" Xiwawa pelästyi. Quz käveli pentujensa väliin ja asetti tassunsa kummankin olkapäille. "Höpsis, tietenkin joulupukki muistaa aina kaikkia lapsia! Täällä ei ole vain vielä valmista", Quz selitti. "Mitä isä tarkoitti?" Winnie kysyi katsoen äitiään hämmentyneenä. "Joulupuu on vielä koristelematta, ja tiedättehän että pukkia varten pitää leipoa pipareita", Kinuski selvensi ja nosti kuusenkoristeita sisältävän pahvilaatikon kuusen viereen. "Koristellaan kuusi äkkiä, niin saadaan lahjatkin nopeammin!" Wiipeli hihkaisi, ja pennut säntäsivät yhtä aikaa laatikkoa kohti sellaisella voimalla, että koko boksi kaatui levittäen koristeet pitkin poikin lattiaa. Kolmikko hihitteli tilanteelle, mutta he vakavoituivat Kinuskin astellessa tassut puuskassa heidän eteensä. "Lapset! Älkää sotatko. Koristellaan mieluummin kuusi rauhallisesti. Siis r-a-u-h-a-l-l-i-s-e-s-t-i", Kinuski painotti sanaa tavaamalla sen kirjain kerrallaan. Pennut olivat aivan ymmällään, sillä äiti ei ollut milloinkaan moittinut näitä huonosta käytöksestä, ja oli suorastaan outoa nähdä hänet niin vakavana. Quz hymyili tyytyväisenä ja auttoi selälleen lentäneen Wiipelin ylös. "Jotain on pielessä, äiti ei ole oma itsensä", Winnie supatti veljelleen näiden asetellessa sinistä koristenauhaa kuusen oksille. "Niinpä, normaaleissa oloissa hän olisi nauranut asialle ja heittäytynyt selälleen lattialle leikkimään koristeilla", Xiwawa lausui. Wiipeli tarttui latvatähteen aikeenaan kiivetä kuusen oksia pitkin ylös, mutta isä nappasi koristeen hänen kädestään. "Eipäs tehdä tästä mitään agrobatiaesitystä. Sitä paitsi kiipelysi saisi neulasia varisemaan ja puu voisi pahimmassa tapauksessa kaatua! On parempi, että minä kiinnitän tähden keittiöjakkaran avulla", Quz selitti. "Mahtaakohan tasapainosi riittää moiseen?" Wiipeli tuhahti loukkaantuneena. Kaikki pennut olivat yhtä mieltä siitä, että äiti ja isä käyttäytyivät oudosti, ja tällä menolla joulun vietosta menisi kaikki hauskuus.

Kun jokainen koriste oli löytänyt paikkansa kuusen oksilta, Quz siirtyi takan luokse ja lisäsi puita tulipesään ruokkimaan liekkejä. Kinuski meni puolestaan pentujen luokse ja piteli tassuissaan kolmea suurta sukkaa. "Nuohan on liian isoja meille", Xiwawa huomautti. "Niin, ja niitä on pariton määrä, vain yksi tassu pysyy lämpimänä", Wiipeli marisi. Kinuski kuitenkin selitti, ettei sukkia oltu tarkoitettu päälle puettavaksi, vaan ne voisi ripustaa takan reunalle. "Koristelimme toki juuri kuusen, mutta ehkä sukkiinkin ilmaantuu jotakin kivaa", Kinuski vihjaili, ja tämä sai pennut innostumaan. Kukin otti äidin ojentaman sukan vastaan ja syöksyi takan luokse, missä isä auttoi pentuja sukkien kiinnityksessä. "Miksi ne pitää laittaa juuri takkaan roikkumaan?" Winnie uteli Quzin solmiessa hänen sukkaansa paikoilleen. "Pukki saapuu savupiipusta, joten hänen on sitten nopea sujauttaa tuomisensa sukkiin", Quz valaisi asiaa. "Mutta takassahan roihuaa tuli! Pukin pylly palaa", Xiwawa naureskeli. "Hän saapuu vasta illalla, ja siihen mennessä tuli on sammutettu. Mutta meidän olisi seuraavaksi laitettava piparit valmiiksi, jotta pukki saa sitten murua rinnan alle", Quz lausui ja katsahti Kinuskiin, joka nosti tarvittavat välineet pöydälle. Kinuski ei hosunut, vaan asetteli jopa piparimuotit pöydälle yksitellen, ja hän muisti myös pukea essun ylleen. Kinuskin täytyi myöntää, että huolellisuudessa oli hyötynsä vaikka se olikin aika tylsää pelleilyyn tottuneen kissan mielestä. Taikinalevyt oli jo valmiiksi kaulittu, joten pentujen tarvitsi vain painella muoteilla kuvioita taikinaan, ja kun piparit olivat käyneet uunissa ne saivat päällensä sokerikuorrutteella tehdyt koristukset. Xiwawa vei pipareita kuusen alle ja Winnie asetti muutaman myös takan reunalle, jotta pukki löytäisi herkut vierailunsa aikana. Wiipeli yritti napata yhden piparin itselleen nakerrattavaksi, mutta Quz siirsi piparitarjottimen syrjään ja ilmoitti, että piparit syötäisi vasta jälkiruuaksi. "Te voisittekin mennä tekemään jotain muuta siksi aikaa kun me laitamme jouluaterian valmiiksi Kinuskin kanssa. Menkää vaikka kirjastoon lukemaan", Quz ehdotti. Keltaisenkirjavat pennut katsoivat isäänsä silmät pyöreinä, eikö tämä tiennyt että lukeminen ei kuulunut ollenkaan heidän harrastuksiinsa?  "Kirjojen lukeminen sivistää!" Kinuskikin yritti suostutella pentuja kirjojen pariin, ja nämä poistuivat keittiöstä enemmän tai vähemmän vakuuttuneina. Kirjaston pöydälle oli koottu muutama joulusatuja sisältävä kirja, ja pennut nappasivat yhden opuksen mukaansa ja linnoittautuivat yhteen kirjaston säkkituoleista. Keskimmäisenä istuva Winnie piteli kirjaa sylissään ja kolmikko yritti yhdessä tavata sanoja, mikä oli hieman haastavaa kun kukaan heistä ei ollut käynyt koulua. He jaksoivat lukea noin puoli sivua tekstiä, mutta sitten voimat loppuivat ja Winnie pamautti kirjan kannet yhteen niin äänekkäästi, että satunnaiset muut kirjaston käyttäjät katsahtivat heitä paheksuvasti ja jotkut jopa hyssyttelivät. Xiwawa heittäytyi selälleen säkkituolille ja asetti etutassunsa rennosti niskansa taakse. "Kuinka kauan aiomme jatkaa tätä? Tulen hulluksi kun en saa riehua", Wiipeli parahti. "Meidän on pakko tehdä jotain hullua!" Winnie huudahti, ja saatuaan jälleen tuomitsevia katseita äänenkäytöstään hän jatkoi kuiskaten: "Aiheutetaan kaaos jouluaterian aikana." "Sovittu", Xiwawa nyökkäsi, ja kolmikko läppäsi etutassunsa yhteen.

Pöytään oli katettu suuri höyryävä kattila riisipuuroa, joululaatikoita oli ainakin kolmea sorttia ja kinkku ja rosolli komeilivat keskellä pöytää. "Hyi, en aio syödä tuota mössöä", Wiipeli vikisi Quzin kauhoessa hänen lautaselleen lanttulaatikkoa. "Jokaista sorttia pitää edes maistaa", Quz huomautti ja kippasi puolikkaan kauhallisen laatikkoa keltaraidallisen pennun lautaselle. Wiipeli poimi nokareen epäilyttävää mönjää haarukkansa kärjelle ja silmäili sitä epäluuloisena. Hän otti katsekontaktin vastapäätä istuvan siskonsa kanssa, ja tämä puolestaan potkaisi pöydän alla veljeään, jolloin kolmikko olisi yhtä aikaa toimintavalmiudessa. "En muuten syö tätä", Wiipeli tiedotti ja taivutti haarukkaansa kuin katapulttia, ja hetkessä laatikkoköntsä lennähti ilmaan ja laskeutui suoraan Quzin päähän. Kolli kääntyi vihaisena kohti Wiitä, mutta silloin hän sai uuden ruokaiskun takaraivoonsa Winnien toimesta. Xiwawa tähtäsi puolestaan äitiään, eikä Kinuski voinut enää vastustaa kiusausta vaan yhtyi pentujen aloittamaan ruokasotaan. Hän kouraisi lautaseltaan ison satsin rosollia ja viskoi punajuuren värjäämät kasvispalat pöydän toisessa päässä istuvaa Winnietä kohti, joka väisti ovelasti suojautumalla pöydän alle. Hän konttasi kumarassa Quzin jalkojen juureen ja asetti puurolautasensa suoraan Quzin eteen, joten tämä astui sen päälle ja lautanen kaatui levittäen puuron lattialle. Ruokasodan yltyessä Quz tajusi hävinneensä, sillä hän ei mitenkään saisi kaikkia neljää kissaa rauhoittumaan. Pettyneenä Quz tallusti keittiön poikki, ja hänestä jäi vain puuroisten tassunjälkien vana. Kinuski ja pennut eivät edes huomanneet Quzin poistumista, ja vasta kun kaikki pöydän antimet olivat päätyneet joko keittiön lattialle, seinille tai kattoon ja kissat rauhoittuivat pääsivät he havaitsemaan Quzin katoamisen. "Voi ei, petin lupaukseni! Minun piti käyttäytyä kunnollisesti yhden päivän ajan isänne mieliksi", Kinuski parahti selittäen tilanteen. "Mitä välii, sekoilu on paljon hauskempaa!" Wiipeli hihkaisi. "Mutta pahoitimme hänen mielensä. Isänne vain haaveili rauhallisesta joulusta perheen kesken", Kinuski mutisi katuvana. "Äiti saattaa olla oikeassa, taisimme mennä liian pitkälle. Mitä jos jäämme ilman lahjoja, kun tontut juoruavat joulupukille meidän tuhmailustamme?" Xiwawa parkaisi hätääntyneenä. Hetken aikaa kaikki olivat vain hiljaa ja tuijottivat aiheuttamaansa sotkua, mutta Winnie nousi ensimmäisenä tassuilleen ja alkoi kaapia seinälle länttäytyneen porkkanalaatikon ja riisipuuron sekoitusta takaisin lautaselleen. "Vielä ei ole liian myöhäistä, voimme yrittää korjata asian", Winnie selitti, ja muut yhtyivät tämän aloittamiin siivoustalkoisiin. Ruuat päätyivät takaisin enemmän tai vähemmän oikeisiin kulhoihin, ja pennut söivät mukisematta riisipuuroa rosollin kera, eivätkä joululaatikotkaan olleet yhtään hassumpi makuelämys kaikkien sekoituttua yhdeksi klöntiksi. Kun ruuat oli syöty ja keittiö saatu siistiksi Kinuski passitti kolmikon kylpyhuoneeseen, sillä kaikki olivat ruokasodan jäljiltä pesun tarpeessa. Kukaan ei edes vastustellut, sillä oli selvää, että turkkiin tulleet tahmaiset ruokajämät eivät tuntuneet kovin mukavalta.

Keittiön vedettävä seinäkello löi yhdeksän, mutta Quz ei ollut palannut vieläkään perheensä luo. Pennut alkoivat jo huolestua, mutta Kinuski uskoi Quzin vielä palaavan. Xiwawa istuskeli nojatuolissa ja hörppi glögiä, mutta kuullessaan kummallista rapinaa savuhormista hän hätkähti niin että oli pudottaa mukin kädestään. "Kuulitteko tuota?" Xiw tiedusteli siskoiltaan, ja kolmikko hiippaili lähemmäs takkaa. Yhtäkkiä heidän eteensä mätkähti noesta musta kissa, jolla oli päässä tonttulakki ja tuhdit talvisaappaat, takki sekä paksu parta. "Köh köh! Hou hou khöhu! Onkos täällä kilttejä kissanpentuja?" mystinen olento tiedusteli, jolloin pennut oivalsivat että joulupukki oli saapunut! "Joo! Tai, ainakin suurimman osan vuodesta olen ollut kiltti", Winnie virnisti, ja Wii ja Xiwa nyökyttelivät ilmaistakseen olevansa samaa mieltä. "Noh, ainakin olette rehellisiä", Joulupukki lausui hyväksyvästi ja kaivoi selkänsä takaa säkin, josta jokainen sai nostaa vuorollaan lahjapaketin. Pennut repivät malttamattomina lahjapaperit auki, ja jokainen ihasteli saamiaan lahjoja. "Jes, paljon uusia leluja!" Wiipeli ihasteli saamiaan nallekarhua ja vetkutinoliota. Sitten hänellä oli vielä kummallinen laatikko, jonka tarkoitusta Wii ei heti ymmärtänyt. Yrittäessään avata laatikkoa sieltä lennähtikin täysin odottamatta vieterilelu suoraan pennun naamalle! Winnie huitoi ympäriinsä uudella tennismailallaan samaan aikaan kun pomputteli palloa toisessa tassussaan, ja Xiwawa tutki puolestaan saamaansa robottia. Sillä aikaa kun pentujen huomio oli lahjoissa Kinuski luikki pukin luokse ja suikkasi suukon tämän poskelle. "Phyi, maistut ihan noelta", Kinuski valitti ja yritti putsata kielensä tassullaan saadakseen pahan maun pois suusta. "Noelta? Onko sinulla useinkin tapana nuoleskella kämppiksiäsi?" pukki kysyi mustasukkaisena. "Hömelö, tarkoitan tietenkin piipusta irronnutta likaa, en puhunut Noki-kissasta", Kinuski selvensi. "T-tiesinhän minä sen, kiusoittelin vain sinua", joulupukki väitti. "Ainiin, odotas pukki, meilläkin on sinulle jotain", Wiipeli hihkaisi ja nouti piparitarjottimen. Joulupukki ei juuri saanut syötyä pipareita paksun partansa vuoksi, mutta hän sujautti muutaman keksin takkinsa taskuun ennen kuin palasi savupiipun luokse. Hän tipautti vielä takan reunalla roikkuviin joulusukkiin yhden piparminttumakeisen kuhunkin ja katosi sen jälkeen savupiippuun. Pennut juoksivat tähyilemään savuhormia, mutta perääntyivät saadessaan tuhkaa niskaansa. "Täytynee ilmoittaa simssiliinille ettei tänä vuonna ole tarvetta piipun nuohoukselle kun pukki hoiti homman", Xiwawa virnisti. "Aika epäkäytännöllinen tuo reitti, eikö hän olisi voinut tulla sisään ovesta?" Wiipeli pohdiskeli. "Hänen lentävät porot laskivat reen katolle, joten savupiippu on siltä kannalta käytännöllinen. Toisaalta kattoikkunakin olisi olemassa", Winnie tuumaili. "Joulupukki varmaan tiesi sen hullun apinan asustavan ullakolla, joten hän kiersi suosiolla vähemmän vaarallista reittiä", Kinuski huomautti. "Ei Raimo ole hullu", Wii yritti puolustaa kaveriaan, mutta äidille ei voinut väittää vastaan, sillä vanhemmat eivät pitäneet siitä, että heidän pentunsa kaveerasi sen kiusankappaleen kanssa.

Sillä välin Quz kiirehti kylppäriin ja lukitsi oven perässään varmistaakseen ettei häntä seurata. Kissa riisui yltään nokiset joulupukin vaatteet ja oli erityisesti helpottunut päästessään eroon tekoparrasta, nyt voisi taas hengittää! Kolli myhäili tyytyväisenä, sillä joulupukin esittäminen oli mennyt pennuille täydestä eivätkä nämä olleet osanneet epäillä mitään. Vaatteet olivat saastuneet pahoin savupiipussa kiipeillessä, joten kissa tyrkkäsi noesta tummuneen vaatekasan oikopäätä pesukoneeseen ja laittoi pesupalloon oikein ekstrapaljon pesuainetta, jotta vaatteet tulisivat varmasti putipuhtaiksi. Hän muisti viime hetkellä pelastaa takin taskuun säilömänsä piparkakut ja mutusteli herkkuja koneen pyörittäessä pyykkejä. Vessan peilistä heijastui Quzin kuvajainen, joka oli normaalia tummenpi, sillä vaatteiden lisäksi noki oli värjännyt myös hänen kasvonsa. Nielaistuaan viimeisen suupalan pipareista Quz kumartui lavuaarin ylle ja alkoi huuhdella kasvojaan viileällä vedellä. Lika ei tahtonut irrota, joten hän nappasi lavuaarin reunalla olleen palasaippuan tassuihinsa ja alkoi hieroa sitä kasvoihinsa. Saippuan maku ei ollut mieluisin ja se kirveli silmissäkin, mutta lopulta Quzin kuono oli jälleen puhtaan valkoinen ja ruskeat raidat erottuivat hänen kellertävästä turkistaan. Jokin oli kuitenkin erilailla kuin ennen, ja nojautuessaan lähemmäs peiliä Quz havaitsi ryppyjä silmiensä alla. Kamalaa, milloin hänestä oli tullut tällainen runttuinen vanhus?! Ikäkriisiä poteva poikakissa nappasi peilikaapin hyllyltä tassurasvatuubin ja siveli sitä silmiensä alle toivoen aineen vaikuttavan ryppyvoiteen tapaan ja kiinteyttävän hänen ihonsa takaisin normaaliksi.

Ripustettuaan vettä valuvat pyykit kylppärissä olevaan kuivaustelineeseen Quz palasi takaisin muiden luokse keittiöön. Pennuilla ja Kinuskilla oli niin hurjat leikit, etteivät nämä edes huomanneet ovensuuhun saapunutta tulokasta. Kolli seisahtui nojaamaan ovenkarmiin ja katseli huoneen kaoottista menoa. Vaikutti siltä, että Wiipeli oli napannut jonkin siskonsa lelun, sillä tämä pinkoi täyttä vauhtia karkuun Winnietä, joka uhkasi kiskoa siskoltaan hännän irti kunhan saisi tämän kiinni. Kinuski ja Xiwawa vetivät puolestaan keskenään leikkipainia ja purivat ja tukistivat toisiaan minkä kerkesivät. Quz ei voinut olla hymyilemättä seuratessaan hullun perheensä menoa ja tajusi samassa, että oli ollut häneltä hieman kohtuuton pyyntö vaatia Kinuskia käyttäytymään eri tavalla. Eihän hän saisi painostaa muilta jotakin mikä ei ole näiden luonteelle ominaista, ja juuri Kinuskin hassuun hulluttelupuoleen Quz oli aikoinaan iskenut ensimmäisenä silmänsä, sillä Kinuski loi aina ympärilleen positiivista energiaa lennokkaalla olemuksellaan. Wiipeli kiipesi keittiön työtasolle ja jatkoi siitä matkaa loikkaamalla ruokapöydän päälle. Winnie yritti pysyä siskonsa perässä, mutta tällä oli hieman lyhyemmät jalat ja loikka jäi lyhyeksi. Quz kiirehti kuitenkin hätiin ja onnistui nappaamaan putoamisvaarassa olleen pennun syliinsä. "Isä on palannut!" Winnie hihkaisi iloisena ja kietoi tassunsa Quzin kaulan ympärille. Hälinä huoneessa rauhoittui välittömästi, ja kaikki kerääntyivät paikalle. Isänsä polvella istuskeleva Winnie totesi hieman apeana, että Quzilta jäi joulupukki tapaamatta. "Ei se mitään, satuin näkemään hänet vilaukselta, kun pukki lähti poroineen lentoon öiselle taivaalle", Quz sepitti kertomusta, ja pentujen silmät laajenivat hämmästyksestä. "Wau, olisi ollut siistä nähdä se! Olisivatkohan porot olleet yhtä söpöjä kuin Saana?" Xiwawa pohdiskeli. "Älä jaksa aina jauhaa siitä porotytöstä", Wiipeli tuhahti ja puri leikkisästi veljeään tassusta, ja hetkessä Winniekin liittyi leikkipainiin mukaan. Quz tassutti Kinuskin luokse, ja pariskunta käpertyi yhdessä ikkunalaudalle asetetun viltin päälle. "Olen pahoillani siitä aiemmasta. Luulin pystyväni sivistyneeseen käytökseen, mutten vain voinut vastustaa herkullista ruokasotaa", Kinuski selitti. "Älä suotta pyytele anteeksi, oli minulta itsekästä yrittää suostutella sinua muuttumaan joksikin toiseksi. Olet paras juuri omana itsenäsi. Sitä paitsi saimme näin poistumiselleni hyvän syyn, eivätkä pennut osanneet aavistaa minun pukeutuneen joulupukiksi", Quz lausui hymyillen, ja toisen sanoista ilahtunut naaraskissa lipaisi kumppaninsa poskea, ja joutui jo toistamiseen sen illan aikana ihmettelemään epätavallista makuelämystä. "Onko naamassasi tassurasvaa?" Kinuski kummasteli. "Ehei tietenkään, miksi muka laittasin tassuihin tarkoitettua voidetta kasvoihini?" Quz yritti kiistää. Kissaperheen joulujuhlan vietto 

Quzin mielipide joulupäivästä: "Kaikki ei mennyt ihan suunnitelmieni mukaan, mutta toisaalta onko se ihmekään näin hullussa perheessä... Oli silti mukavaa saada kaikki koolle ja minä pääsin esittämään joulupukkia!"

Wiipelin mielipide joulupäivästä: "Kiva nähdä Winnietäkin pitkästä aikaa, hän on aika pieni rääpäle jäätyään iässä jälkeen minulle ja Xiwalle."

Xiwawan mielipide joulupäivästä: "Onneksi äiti tuli järkiinsä ja joulusekoilu päästiin aloittamaan!"